Kodittoman eläimen adoptointi

Adoptio Suomesta vai ulkomailta?

Suomesta löytyy useita paikallisesti toimivia löytöeläintaloja, joista voi löytyä juuri sinun kotiisi sopiva lemmikki. Valitettavaa kyllä, etenkin kissoja asuu suhteellisen runsaasti suomalaisissakin löytöeläintaloissa. Kesäkissoja otetaan vielä tänäkin päivänä, ja monet niistä päätyvät löytöeläintaloon, ellei kissa ehdi sitä ennen menehtyä nälkään tai kylmyyteen. Koirien kohdalla tarjonta on onneksi heikompaa, sillä suomalainen eläintenpitokulttuuri on vastuullista moneen muuhun maahan verrattuna. 

Useissa Euroopan maissa kaduilla asuvat koirat ja kissat ovatkin tavallinen näky. Siksi varmaan ajatellaan, että siellä niiden on ihan hyvä elellä. Kaduilla eläimet eivät kuitenkaan ole turvassa, sillä ne voivat jäädä auton alle, tulla myrkytetyiksi tai pahoinpidellyiksi sekä paleltua tai nääntyä nälkään. Lisäksi koirat ja kissat ovat seuraeläimiä ja kaipaavat oman ihmisen läheisyyttä. Suuren avuntarpeen vuoksi moni päätyykin adoptoimaan lemmikin ulkomailta. Tällöin olisi hyvä perehtyä etukäteen mm. mahdollisiin tartuntariskeihin, joita käsitellään artikkelissa alempana.

Eläimen adoptioon liittyvät riskit

Rescue-lemmikkiä harkitessa on hyvä tiedostaa kodittoman eläimen adoptioon liittyvät riskit ja punnita päätöstä myös niiden valossa. Näihin riskeihin lukeutuvat käytöshäiriöt ja sairaudet (etenkin ulkomailta tulevilla lemmikeillä). Riskeistä saa myös usein hyvin tietoa rescue-järjestöiltä, sillä on myös heille etu, että adoptio sujuu mahdollisimman yllätyksettömästi.

Sairaudet

Vastuullinen, ulkomailla toimiva rescue-järjestö huolehtii lemmikin tuontivaatimukset kuntoon jo paikan päällä. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat usein ainakin rokotukset, ulkoloishäädöt ja madotus. Näillä toimilla ehkäistään esimerkiksi rabieksen, parvon, penikkataudin, tarttuvan maksatulehduksen, kennelyskän, leptospiroosin, heisimatojen, kirppujen ja muiden loisten leviämistä.

Useat järjestöt myös testaavat eläimeltä monien tautien, kuten sydänmadon, giardian ja leishmanioosin esiintymisen ennen, kuin lemmikki lentää uuteen kotiinsa. Lisäksi uuden omistajan on hyvä suorittaa loishäädöt vielä kertaalleen lemmikin saavuttua.

Kaikkien tautien uhkaa ei kuitenkaan voida poissulkea huolellisista toimenpiteistä huolimatta. Esimerkiksi rakenneviat ja jotkut sairaudet (kuten leishmanioosi, borrelioosi ja sydänmato) voivat ilmetä vasta myöhemmin, vaikka niitä olisi koitettu selvittää jo lähtömaassa. Onneksi harvat tällaiset taudit tarttuvat Suomessa lemmikistä toiseen, sillä esimerkiksi leishmanioosi vaatii tietynlaisen hietasääsken, jonka avulla tauti leviää. Lisäksi useita sairauksia voidaan nykyisin hoitaa tehokkaasti.

Koska eläinten sairaudet ovat aina maakohtaisia, niihin kannattaa tutustua etukäteen esimerkiksi järjestöjen verkkosivuilla.

On myös tavallista, että lemmikin saapuessa sillä on esimerkiksi puutteellisesta hygieniasta johtuvaa ihottumaa ja muutoksesta johtuvan stressin aiheuttamaa ripulia. Usein kodittomat ja tarhalla asuneet eläimet ovat saaneet myös huonolaatuista ravintoa, joka voi ilmetä esimerkiksi huonokuntoisena turkkina. Nämä vaivat onneksi usein korjautuvat ajan ja huolellisen hoidon avulla.

Käytöshäiriöt

On luonnollista, että kovat koettelemukset muokkaavat eläimen luonnetta. Tavallisia rescueilla esiintyviä käytöshäiriöitä ovat pelkotilat ja eroahdistus. Vaikka järjestöt pyrkivät parhaansa mukaan kertomaan eläimen luonteesta, eivät hekään voi varmuudella tietää, miten erilaiset kokemukset ovat muovanneet lemmikin käytöstä ja kuinka ne ilmenevät arjessa, jonka vuoksi uuden omistajan on hyvä varautua kaikenlaisiin tilanteisiin etukäteen.

Toisaalta harmillisen usein rescue-lemmikit leimataan automaattisesti aggressiivisiksi. Monet kodittomat seuraeläimet ovat lähtöisin normaaleista perheistä ja ovat tahtomattaan päätyneet kadulle esimerkiksi rahatilanteen tai muuton vuoksi – toisinaan karvaisia perheenjäseniä hylätään heppoisinkin perustein. Jos koiran tausta jännittää, myös pennun adoptoiminen on mahdollista: pentua on helpompi opettaa ja on epätodennäköisempää, että se on ehtinyt saamaan pahoja traumoja.

Arkuus ja pelot

Arkuus voi johtua lemmikin puutteellisesta sosiaalistamisesta. Esim. kadulla syntyneet pennut eivät saa ihmiskontaktia samalla tavalla kuin kasvattajalta tulleet, jolloin vielä aikuisenakin ihmisen kosketus voi tuntua vieraalta.

Monissa maissa eläimen kaltoinkohtelu on myös tavanomaisempaa kuin Suomessa: jos eläin on tottunut siihen, että ihmisen käsi lyö, se saattaa säikähtää kaikkia sitä lähestyviä käsiä. Usein arkuus helpottuu ajan kanssa, kun lemmikki saa tarpeeksi paljon positiivia kokemuksia ihmisistä.  Missään olosuhteissa koiraa ei kuitenkaan tule pakottaa kohtaamaan pelkoaan ”silmästä silmään”. Tällainen yritys on tuomittu epäonnistumaan. Koiran pelkotiloista voit lukea lisää täältä.

Eroahdistus

Rescue-koirat saattavat kärsiä myös eroahdistuksesta: kun vihdoin löytää oman ihmisen, ei häntä haluaisi millään päästä näköpiiristä – edes työpäivän tai kauppareissun ajaksi. Eroahdistus voi ilmetä haukkumisena, ulvomisena, tavaroiden tuhoamisena ja sisälle pissaamisena. Eroahdistuksen hoitaminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja usein myös ammattimaista apua. Lue lisää koiran eroahdistuksesta täältä.

Aggressiivisuus

Aggressiivisen käytöksen taustalta löytyy useita eri syitä. Koiralle on saattanut tapahtua jotakin traumaattista (väkivaltainen kohtelu, toisen koiran hyökkäys jne.), jonka seurauksena pelko saa sen puolustautumaan. Yksi suurimpia aggressiivisen käytöksen syitä on kuitenkin erilaiset terveysongelmat, minkä vuoksi on aina aluksi syytä sulkea pois sairauden mahdollisuus. Kun aggressiivisuuden syy on selvillä, puututaan käytökseen siedättämisen ja vastaehdollistamisen keinoin. Avuksi on järkevää pyytää koulutettua eläintenkouluttajaa!

Myöhemmin ilmenevien sairauksien tai käytöshäiriöiden mahdollisuus on hyvä tiedostaa etukäteen ja pohtia huolella, riittävätkö omat henkiset ja rahalliset resurssit niiden hoitoon, vaikka vakuutuksia onkin nykyisin saatavilla myös sekarotuisen lemmikin sairastumisen varalle. Tosin, lemmikin hankkiminen ei koskaan ole riskitöntä, sillä mikä tahansa eläin voi huonolla tuurilla sairastua.

Kaikista riskeistä huolimatta rescuen hankintaa harkitessaan kannattaa miettiä myös hyviä puolia. Vaikka suuressa kuvassa yhden eläimen pelastaminen voi tuntua merkityksettömältä, merkitsee se juuri sinun valitsemallesi kodittomalle kaikkea. Monet rescue-lemmikin adoptoineiden ihmisten tarinat myös osoittavat, että paras kaveri voi löytyä myös tarhalta. Ja vaikka pahin tapahtuisikin ja lemmikkisi sairastuisi vakavasti, olet onnistunut tekemään sen ajasta kanssasi onnellista: eläin tuskin tajuaa elämänsä pituutta, mutta laadun päälle se ymmärtää takuulla. 

• Hanki hyvissä ajoin kotiisi lemmikin stressiä lievittävä Adaptil- tai Feliway-feromonihaihdutin, joka auttaa ystävääsi rentoutumaan sen saapuessa uuteen kotiinsa. Myös Serene-UM-ravintolisästä voi olla apua.

• Rescue-lemmikki saapuu usein lentokentälle tai satamaan, joka on paikkana jo hälyinen ja vieras. Älä siis huolestu, jos kuljetuslaatikossa ei olekaan iloinen hännänheiluttaja (tämäkin on mahdollista). Lähesty lemmikkiä rauhallisesti, anna sen nuuhkaista kättäsi ja tarjoa herkkuja, jos ne maistuvat eläimelle jännityksestä huolimatta.

• Varaa kotimatkalle mukaan hyvin istuvat valjaat, joista koira ei pääse karkaamaan. Varmuuden vuoksi voit myös kytkeä koiran sekä pantaan että valjaisiin kahden taluttimen avulla.

• Voit suihkauttaa autoon feromonivalmistetta, joka tekee matkasta vähemmän jännittävän.

• Automatkalle kannattaa varata myös siivoustarvikkeita ja pissa-alustoja vahinkoja varten.

• Anna lemmikille aikaa tutustua uuteen kotiinsa ja varmista, että sillä on oma paikka, kuten peti, jossa sitä ei häiritä. Älä kutsu heti vieraita ihastelemaan uutta ystävääsi, jotta se saa rauhassa ensin tottua omaan perheeseensä.

• Varaa kotiin saapuvalle lemmikille maitohappobakteerivalmistetta, joka helpottaa mahdollisesti jännityksestä aiheutuvaa ripulia. Jos lemmikin vatsa oireilee rajusti tai oireet kestävät useamman päivän, ole yhteydessä eläinlääkäriin.

• Voit piilottaa herkkuja ja ruokaa ympäri kotiasi, jolloin paikasta tulee lemmikille heti hiukan mieluisampi.

• Alku jännityksen laannuttua koira tai kissa voi olla jo halukas leikkimään. Yhteiset leikit oman ihmisen kanssa syventävät sinun ja lemmikkisi keskinäistä suhdetta. Myös aktivointilelujen kanssa touhuaminen auttaa lemmikkiä rentoutumaan.

• Älä pidä rescue-koiraa heti vapaana. Arka koira saattaa säikähtää jotain ja karata. Myös koirapuistossa tarkkuus on tarpeen, sillä isommat loikkamestarit voivat päästä hyppäämään aidan yli. Arkiulkoilussa usein parhaiten toimivat hyvin istuvat valjaat, joista koira ei pääse pakenemaan. Voit tarjota hallittua vapautta ulkoiluttamalla koiraa pitkässä liinassa.

• Totuta koira yksinoloon pikkuhiljaa.

• Aikuisen rescuen kanssa kotona edetään hyvin samaan tapaan kuin pennun kanssa, joten pentuoppaastamme löydät lisää hyviä vinkkejä myös uutena aikuisen lemmikin omistajana.
  

Hyödynnä rescue-järjestölle kertynyttä kokemusta ja kysy sieltä lisää vinkkejä rescue-lemmikin hoitoon!

Huom! Ulkomailta tullut lemmikki on syytä madottaa Suomessa vielä n. 2 viikkoa maahantulon jälkeen. Tarkista lemmikki aina myös ulkoloisten varalta. Älä tapaa muita koirakavereita ensimmäisinä viikkoina ja kerää lemmikkisi jätökset huolellisesti pois, jotta vältät loistartunnat. 

Valitettavan usein pentutehtailu ja rescue-toiminta sekoitetaan keskenään, vaikka todellisuudessa nämä kaksi asiaa ovat yleensä kuin yö ja päivä: Pentutehtailun tarkoitus on tehdä rahaa myymällä pentuja niin emon kuin pentujenkin terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella. Rescue-toiminnan päämäärä on auttaa kodittomia, usein kaduilta löytyneitä eläimiä saamaan koti. Rescue-järjestöt ovat voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, jotka toimivat usein lahjoitusvarojen varassa. Pentutehtailuista voit lukea lisää täältä!

Vaikka yleisempää on, että pentutehtailijat myyvät rotukoiria – tai ainakin väittävät myyvänsä, saahan niistä enemmän rahaa kuin sekarotuisista – epärehelliset myyjät voivat olla valmiita tekemään mitä tahansa, jotta eläimet menisivät kaupaksi esimerkiksi vetoamalla lemmikkiä harkitsevan ihmisen tunteisiin.

Myös rescuen hankinnassa on siis hyvä kiinnittää huomiota järjestön valintaan:

• Kuinka kiinnostunut järjestö on kodista, jonne lemmikin on tarkoitus muuttaa? Vastuullinen rescue-järjestö ottaa selvää eläimestä kiinnostuneista ihmisistä: onhan heidän tarkoituksensa varmistaa, että lemmikille löytyisi hyvä koti, jossa se voi viettää loppuelämänsä onnellisena.

• Kuinka paljon rescue-lemmikki maksaa? Koska lemmikille on ensisijaisesti tarkoitus löytää koti, ei siitä peritä kovin kummoista maksua. Jotta rescue-toiminta ei olisi täysin tappiollista, järjestö usein perii kuitenkin eläimestä aiheutuneita kustannuksia, kuten rokotukset, eläinlääkärikulut ja matkakulut.

• Kuinka läpinäkyvää rescue-järjestön toiminta on? Useat rescue-järjestöt kertovat avoimesti esimerkiksi riskeistä, omasta toiminnastaan ja aikaisemmin heidän kauttaan kodin saaneista eläimistä. Pienemmillä järjestöillä voi tosin olla vaikeuksia päivittää tietoja verkkosivuilleen, sillä kaikki aika menee eläinten auttamiseen. Tällöin voi olla viisasta soittaa järjestön edustajalle ja kysellä näistä asioista etukäteen.

Vastuullisesti voi toki adoptoida myös yksityisesti. Tällöin yksityishenkilön tulee itse huolehtia tuontivaatimusten hoitamisesta. Usein yksityisadoptiossakin on hyvä turvautua esimerkillisen rescue-järjestön tai muun luotettavan tahon apuun, jotta kaikki seikat tulee varmasti huomioitua.

Muita tapoja auttaa

On ymmärrettävää, että aina kodin tarjoaminen eläimelle ei ole mahdollista, ja onneksi auttaa voi myös muilla tavoin.

• Järjestöt toimivat usein pääasiassa lahjoitusten varassa. Lahjoitusvaroja tarvitaan esim. ruoka-, ylläpito-, eläinlääkäri- ja sterilointikustannusten kattamiseen, jolla voidaan vähentää uusien kodittomien pentujen syntymistä. Monesti rescue-järjestöt myös järjestävät keräyksiä, jonne voi viedä ruokaa, tarvikkeita tai jopa vanhoja lakanoita ja pyyhkeitä.

• Kotihoitajana toimiminen on vastuullista ja sitovaa työtä, mutta myös äärimmäisen palkitsevaa. Tarhaolot eivät ole ideaaleja lemmikeille ja siksi kotioloihin pääseminen on arvokasta. Kotioloissa eläin pääsee stressittömämpään ympäristöön ja opettelemaan kotieläimen elämää. Kotihoitajalle menevä eläin myös vapauttaa paikan uudelle kodittomalle koiralle tai kissalle.

• Voit myös lahjoittaa aikaasi ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi. Jos sinulla ei mahdollisuutta työskennellä tarhalla tai löytöeläintalossa, ehkä voisit auttaa vaikkapa keräysten järjestämisessä.

• Suomeen adoptoidut eläimet tarvitsevat lentokummin, jonka ”matkatavarana” lemmikki matkustaa. Lentokummiksi voi ilmoittautua esimerkiksi järjestöjen yhteyshenkilöille.