Puutiaiset eli punkit aiheuttavat inhonväristyksiä lemmikinomistajissa ja ulkoileville lemmikeille vaarallisia sairauksia. Kun ihoon tukevasti kiinnittynyt vihulainen osuu rapsuttajan sormiin, tekee mieli tehdä siitä selvää saman tien. Ripeä poistaminen onkin järkevää, sillä puutiainen voi levittää nykytiedon mukaan kantamiaan tauteja isäntäeläimeen jo muutamassa tunnissa.
Merkittävimmät puutiaisten Suomessa levittämät sairaudet ovat Borrelia-bakteeritartunta ja ihmisillä puutiaisaivotulehdus (TBE). Punkit levittävät melkoista joukkoa muitakin infektioita: esim. ripulitaudin lähtösyy voi yllättäen löytyä pienestä kuokkavieraasta. Koirilla hankalien ongelmien aiheuttajia ovat myös Anaplasma- ja Ehrlichia-bakteerit, joista jälkimmäistä levittää Suomeenkin levinnyt, sisätiloissa lisääntyvä ruskea koirapunkki.
Varaa valmiiksi työvälineet: pinsetit, punkkilasso tai punkkirauta sekä talouspaperia ja desinfiointiainetta.
Tee huolellinen jakaus karvoihin puremakohdan ympärille, jotta pääset käsiksi ötökkään mahdollisimman läheltä ihoa.
Tartu punkkiin siten, että liu'utat tarttumavälinettä pitkin lemmikkisi ihoa punkin alle. Näin varmistat, että saat otteen riittävän läheltä suuosia.
Nosta punkki ihosta napakalla otteella. Älä rusenna, purista tai pyöritä punkkia. Jos haluat, voit aavistuksen kiertää pihtejä nostaessasi, mutta älä koskaan puolta kierrosta enempää.
Kun punkki on irrotettu, desinfioi puremakohta ja välineet. Hävitä punkki huolellisesti: elävänä ulos heitetty puutiainen voi toisinaan kiinnittyä uudelleen. Se voi myös tuottaa lähiympäristöön jo saamansa veriaterian turvin verenhimoisen katraan jälkeläisiä.
Puutiaisten lempipaikkoja iholla ovat ohuet kohdat, joissa verisuonet ovat pinnassa. Tällaisia ovat esimerkiksi:
pää, kyynär- ja nivustaipeet
sukuelimet
ja tassunpohjat.
Korvien taustat kannattaa tarkastaa erityisen huolellisesti ja haroa karvapeite järjestelmällisesti läpi kauttaaltaan kirkkaassa valossa. Runsaimpien punkkiesiintymien alueilla lemmikki on fiksua tarkastaa vähintään joka ilta, mielellään pari kertaa vuorokaudessa.
Lemmikin suojaaminen puutiaisilta suojaa myös lemmikin omistajaa, sillä koiran tai kissan turkissa harhaileva ötökkä voi päätyä sänkyyn tai sohvalle, josta se löytää tiensä kutsuvasti tuoksuvalle ihmisiholle. Siksi etenkin ihmisensä kainalossa köllivien lemmikkien punkkisuojauksesta ja -tarkastuksista on hyvä pitää huolta erityisen tarkasti.
Aikaisemman käsityksen perusteella punkit lymyävät etenkin heinikoissa ja rantalepikoissa. Asiaa tutkittaessa on kuitenkin selvinnyt, että myös havumetsissä piileskelee verenhimoinen puutiaispopulaatio odottelemassa ulkoilijaa. Ulkoilupaikan huolellisellakaan valinnalla voi siis olla vaikeaa väistellä vihulaisia, ellei reippailu kohdistu asvalttiviidakkoon.
Suojautumiseen on tarjolla lukuisa joukko erilaisia karkotevalmisteita. Torjuntaan on olemassa lääkkeellisiä tuotteita, joita saa käsikauppavalmisteena apteekista. Eläinlääkärillä on lisäksi omat keinonsa.
Joillekin lemmikeille lääkkeelliset vaihtoehdot eivät sovi, ja toisaalta lemmikin omistajaa voivat huolettaa tuotteiden mahdollisesti aiheuttamat ärsytysoireet. Silloin vaihtoehtona on valita karkote, jonka teho perustuu esim. myrkyttömään luonnonaineeseen tai pyrkiä ehkäisemään punkkien tarttumista ravintolisällä.
Koirilla eniten huolta aiheuttava punkkisairaus on Borrelia-bakteerin aiheuttama borrelioosi. Sen tunnistamista vaikeuttaa oireiden moninaisuus ja vaihtelu.
kuumeilu
ontuminen
yleinen huonovointisuus ja väsymys
nivelturvotus
keskushermosto-oireet.
Moni muukin sairaus voi aiheuttaa samankaltaisia oireita, ja jopa kuukausien mittaisesta itämisajasta johtuen omistajan voi olla mielessään vaikeaa yhdistää vaivoja puutiaisen aiheuttamiksi. Onneksi tartunta saadaan eläinlääkärin vastaanotolla yleensä kiinni veritestillä. Tartuntaa hoidetaan antibiooteilla, mutta niveloireita ei valitettavasti aina saada kokonaan hallintaan.
Iloinen uutinen on se, että koirat ovat nykytiedon mukaan Borrelia-tartunnalle vastustuskykyisempiä kuin ihmiset.