Tiesitkö, että kissanpennut syntyvät sokeina ja kuuroina? Miten ne kasvavat täysin emostaan riippuvaisista pikku kääryleistä taitaviksi pikku saalistajaksi? Kissan tärkeä alkutaival sujahtaa ohi nopeasti, oikeastaan vain viikoissa. Kun tiedät kissasi kehityksestä ja osaat valmistautua paremmin, sinusta tulee parempi ystävä ja omistaja ja voit auttaa lemmikkisi kehitystä tarpeen mukaan. Alla kurkistus kissanpennun elämän alkuun ja siihen mitä odottaa, kun tuot uuden perheenjäsenen kotiin.
Vastasyntyneet kissanpennut ovat kuuroja ja sokeita, mutta niillä on erinomainen kyky aistia hajuja ja kosketusta. Jo toisena elinpäivänään ne oppivat polkemaan pienillä käpälillään emon nisän vierestä, mikä edistää maidontuotantoa. Noin 1-2-viikkoisina pennut avaavat silmänsä, tosin ne ovat vielä hyvin herkät eivätkä täysin kehittyneet. Pennut saattavat myös alkaa päästää pieniä kehrääviä ääniä ja tutkia varovasti ympäristöään. 3-viikkoisena pikkukissojen korvat avautuvat ja nousevat pystyyn, ja niiden maailma täyttyy uusilla äänillä.
4-viikkoiset kissalapset ovat jo tiiviissä vuorovaikutuksessa emonsa ja sisarustensa kanssa, ja ne puhdistavat toisiaan ahkerasti sekä leikkivät, hyökkäilevät ja puolustautuvat reippaasti. Ne osaavat myös jo pissata ja kakata ilman emon apua, mikä tekee niistä itsenäisempiä. Nämä viikot ovat kiireistä aikaa pikkupentujen elämässä. Niiden emo alkaa hiljalleen vierottaa niitä ja opettaa kuinka eletään kissoiksi. 6-8 viikon iässä kissanpennut syövät jo yleensä kiinteää ruokaa ja oppivat käymään hiekkalaatikolla.
Tämä on tärkeä vaihe kissanpennun sosiaalisessa kehityksessä. Se alkaa ottaa tuntumaa elämäänsä, sosiaaliseen asemaansa, muihin eläimiin ja mikä tärkeintä, ihmisiin. Kokemuksistaan ja koulutuksesta riippuen pennussa voi alkaa kehittyä dominoivia tai väistyviä käyttäytymiskuvioita. Huolellinen sosiaalistaminen, eli turvallinen ja systemaattinen uusiin asioihin, ystäviin ja kokemuksiin tutustuminen, on ratkaisevan tärkeää sen kyvylle kasvaa onnelliseksi ja itsevarmaksi kissaksi.
Kissapienokainen saa ensimmäiset rokotuksensa 12-viikkoisena ja kun se on 14 viikon ikäinen, se on valmis muuttamaan emonsa ja sisarustensa luota uuteen ikiomaan kotiinsa. Toinen rokotekierros on luvassa 16 viikon iässä. Muuttaminen voi olla pikkukisulle hyvin stressaavaa ja pelottavaa, eikä ole harvinaista, että pentu on hieman ahdistunut ja epävarma, kun tuot sen kotiin. Yhteisen elämänne alussa on tärkeää keskittyä vahvan ja luottamuksellisen suhteen rakentamiseen, ja siksi on suositeltavaa, että pentu ei ensimmäisinä viikkoina tapaa juuri muita kuin oman perheen jäseniä, jotta sen kotiutuminen ei häiriinny. Voit heti alkuun myös luoda perustan turvallisen yksinolon harjoittelulle: aloita lempeästi siirtymällä muutamaksi minuutiksi portin toiselle puolelle tai toiseen huoneeseen. Pientä kissanpentua ei voi jättää yksin pidemmäksi aikaa.
Näinä kuukausina pieni ystäväsi saavuttaa sukukypsyyden. Tämä on hämmentävää ja myrskyisää aikaa pennulle, ja voi saada kissan tuntumaan tasapainottomammalta, epävarmemmalta ja etäisemmältä kuin yleensä. Se voi olla kiinnostuneempi uusista hajuista ja ystävistä ja vähemmän keskittynyt sinuun. Naaraat kypsyvät yleensä aikaisemmin kuin urokset, ja on tärkeää, että kissanomistajana varmistat, ettei vahinkopentuetta pääse tulemaan. Kiiman tunnistat helposti levottomasta käytöksestä ja esimerkiksi kieriskelemisestä. Viimeistään nyt on hyvä aika jutella eläinlääkärin kanssa steriloimisesta.
Nuori kissa kasvaa ja kypsyy henkisesti pitkään. Ensimmäisinä vuosinaan kissa saavuttaa sosiaalisen täysikasvuisuuden, ja sitä pidetään aikuisena noin 3–4-vuotiaana. Nuoret kissat saattavat vaikuttaa epävarmoilta ja joskus jopa testaavat rajojaan muiden perheenjäsenten kanssa selvittääkseen paikkansa hierarkiassa. Luonnossa se alkaisivat tässä iässä puolustaa omaa reviiriään. Jotkut kissat, jotka tulivat hyvin toimeen toisten kanssa nuorempina, eivät ehkä enää tulekaan toimeen yhtä hyvin. Joskus tilanne voi jopa tuntua toivottomalta, mutta älä anna helposti periksi. Nuori kissa kasvaa loppujen lopuksi täyttämään oman paikkansa perheessä. Varmista mahdollisuuksien mukaan, että jokaisella on oma tilansa eikä resursseista tarvitse kilpailla, jotta voitte yhdessä elää onnellista ja turvallista elämää!