Miten valitsen koiralleni sopivan puruluun?
Koiralle on hyvä tarjota useita erilaisia puruluita, jotka kannustavat sitä hammastelemaan sallittuja asioita sohvankulman sijaan! Oikeanlaisen luun valintaan vaikuttaa koiran leukojen vahvuus, hammasten kunto, suun koko sekä yksilölliset makumieltymykset.
Jotta puruluu olisi mahdollisimman turvallinen koiralle, koon tulisi olla oikea. Pienille koirille riittävät pienemmät luut, joita niiden on helppo pitää tassujensa välissä. Iso koira puolestaan kaipaa kookkaampaa purtavaa, sillä innokas luunsyöjä voi vahingossa nielaista pienen luun pureskelematta. Lisäksi luun valinnassa kannattaa huomioida puruvoima, hampaiden kunto ja makumieltymykset:
- Vahvaleukaiselle tai innokkaalle pureskelijalle: Valitse kestävämpi puristeluu. Ota innokkaimmalta pureskelijalta pois luun loppupätkä, ettei koira yritä nielaista sitä pureskelematta.
- Valikoivalle pureskelijalle: Valitse puruluu, jonka päällä on lihaherkku tai puruluu, jonka voi täyttää märkäruoalla. Voit myös laittaa märkäruokaa tavallisen luun päälle.
- Pienemälle puruvoimalle: Valitse ohuempi puruluurulla. Voit myös pehmittää luun toista päätä vedessä, jolloin koiran on helpompi ryhtyä pureskelemaan.
Jos koira ei ole halukas pureskelemaan minkäänlaista luuta, kannattaa suun kunto tarkistaa. Esimerkiksi lohjenneet tai hammaskiven peitossa olevat hampaat voivat aiheuttaa puruhaluttomuutta.
Herkempi vatsaisella koiralla voi kestää hetki tottua puruluihin ja sen vatsa voi mennä ensimmäisinä päivinä hiukan sekaisin. Jos koiran vatsa ei meinaa kestää puruluuta, kannattaa kokeilla eri eläimen nahasta valmistettua, sillä kyseessä voi olla myös allergia tai yliherkkyys tietylle raaka-aineelle.
Vaikka puruluiden päivittäisestä pureskelusta on hyötyä koiran henkiselle hyvinvoinnille, on hyvä muistaa kohtuus, sillä nekin ovat vatsan täytettä. Sopiva määrä on yleensä 1 puruluu per päivä, mutta jos luu on iso koiran kokoon nähden, voi olla viisaampaa tarjota samaa luuta useampana päivänä.
Oikein valittuna ja käytettynä puruluut ovat koiralle turvallisia. Valvothan aina koiraasi sen syödessä puruluita!
- Erilaiset kierretikut on tarkoitettu pienikokoisille koirille ja pennuille.
- Puristeluut tarjoavat hampaille usein hieman kovempaa vastusta kuin puruluurullat.
- RAUH!-kotimaiset hirvipuruluut ovat lisäaineettomia ja soveltuvat usein allergisillekin koirille. Ne ovat usein myös kestävämpiä kuin muista raaka-aineista tehdyt puruluut.
- Jos koiralle tarjotaan ns. solmuluita, tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Solmu saattaa innokkaimpien puuhastelijoiden käsittelyssä irrota puruluusta!
Koirani vahtii puruluita, mitä teen?
Jokaiselle koiralle tulisi tarjota mahdollisuus nakerrella kaikessa rauhassa puruluita. Pelko siitä, että joku vie herkun pois, saa koiran helposti ahmimaan ja puolustamaan puruluitaan. Ruokarauha on kodin jokaisen yksilön oikeus!
Joskus koiralta on kuitenkin olosuhteiden pakosta otettava puruluu pois, jos siitä on esimerkiksi irronnut haitallinen palanen. Miten koiran voi siis opettaa luopumaan herkuistaan hyvillä mielin?
- Tarjoa koiralle jo pentuna puruluita niin, että pidät luun toisesta päästä kiinni. Näin pentu tottuu siihen, että käden lähellä on luontevaa ja turvallista syödä.
- Kun koira mutustelee puruluuta, vie luun lähelle ihana superherkku, vaikka pala lihapullaa. Jätä herkku maahan koirallesi ja kävele pois. Älä koske luuhun. Toista harjoitusta usein.
- Kun koira on tottunut siihen, että lähestymisesti merkitsee yllätyspalkkiota, anna koiran ottaa jälleen superherkku, mutta ota sillä välin puruluu käteesi. Kun koira on syönyt superherkun, pyydä sitä istumaan ja anna puruluu koiralle takasin. Toista harjoitusta usein! Älä koskaan tee harjoituksesta kilpajuoksua! Joskus voit antaa makupalan koiralle ja jättää luun paikoilleen, kuten kohdassa 2.
- Kun koira syö jokapäiväistä ruoka-annostaan, anna aluksi kuppiin vain pieni osa siitä. Koiran syödessä, täytä kuppia vähän kerrassaan. Näin koiralle opetetaan, että lähestyvä käsi merkitsee mukavia asioita!
- Huomioithan, että ruoan ja puruluiden puolustaminen on normaalia koiran käytöstä, joka ei merkitse ihmisen ”haastamista” tai valtataistelua!
