Rabies

Rabies, joka tunnetaan myös raivotautina ja vesikauhuna, on lyssaviruksen aiheuttama, kuolemaan johtava tartuntatauti. Rabiesta ei ole Pohjoismaissa tavattu vuosiin (poikkeuksena Norjan huippuvuoret ja Tanskan Grönlanti), mutta on riski, että tuontieläimet tai rajan yli tulevat luonnonvaraiset eläimet ovat saaneet tartunnan Suomen ulkopuolella ja voivat levittää tartuntaa Suomessa. Rabies voi tarttua kaikkiin lämminverisiin eläimiin, myös ihmisiin. Myös lepakot voivat tartuttaa raivotautia. Rokottaminen on tärkeää eläinten ja ihmisten suojelemiseksi.

Tartunta

Virus leviää sairastuneen eläimen syljestä, tyypillisimmin puremasta. Jos virus pääsee elimistöön, eikä hoitoa aloiteta nopeasti, tauti on tappava. Tartunnan saanut eläin saattaa olla oireeton kuukausia, mahdollisesti jopa vuosia, ennen näkyvää sairastumista. Virusta voi erittyä kantajan syljessä joitakin viikkoja ennen oireiden alkua: oireetonkin tartunnan saanut eläin voi levittää tautia – rikkoutuneen ihon nuolaiseminen riittää.

Rabies on yksi pelätyimpiä eläinten levittämiä tartuntatauteja. Taudilta suojautuminen on mahdollista vain rokotuksella.

Rabieksen oireet

Virus aiheuttaa tulehduksen hermojärjestelmässä lamaannuttaen lihaksistoa. Aivoihin edettyään sairastuneen yksilön käytös muuttuu. Usein infektion varhaisimpia merkkejä ovat käyttäytymismuutokset. Kesyt eläimet muuttuvat aggressiivisiksi ja pelokkaiksi, luonnonvaraiset eläimet saattavat muuttua kesyiksi ja apaattisiksi. Sairauden edetessä lihasten halvaantuminen johtaa nielemisvaikeuksiin (kuolaaminen), liikkuminen vaikeutuu ja lopulta hengityslihasten halvaantuminen aiheuttaa kuoleman.

Hoito ja ennaltaehkäisy

Sairauteen ei ole hoitoa. Tautia ehkäistään rokotuksin.

Suomessa koirat ja ulkoilevat kissat kannattaa rokotuttaa raivotautia vastaan, aikaisintaan niiden täytettyä 12 viikkoa. Rokotus uusitaan ensimmäisen kerran vuoden kuluttua ja jatkossa kolmen vuoden välein.

Kaikkien Suomeen tuotavien taudille alttiiden lemmikkieläimien täytyy olla rokotettuja. Alle 12 viikon ikäiset pennut pääsevät maahan tuojan vakuuttaessa, että ne eivät ole voineet olla kontaktissa raivotautia kantaneeseen eläimeen. Suomessa viranomaiset levittävät syöttirokotteita kaakkoisrajalle. Näin rokotetaan luonnonvaraisia eläimiä. Jos eläinlääkäri epäilee rokottamattoman tai Suomen ulkopuolelta vastikään tuodun lemmikin saaneen rabiestartunnan, se eristetään ja sen voinnin kehittymistä seurataan karanteenissa vähintään kahden viikon ajan omistajan kustannuksella. Jos karanteeni ei ole mahdollista, eläin lopetetaan. Taudin diagnoosi varmistetaan tutkimalla kuolleen eläimen aivot.

Suomessa kliinistä työtä tekevät eläinlääkärit saavat rokotuksen raivotaudilta suojautumiseksi. Jos matkustat korkean raivotautiriskin maihin, voit keskustella hoitavan lääkärin kanssa mahdollisesta rokotustarpeesta raivotautia vastaan. Koiran tai apinan purressa maassa, jossa todetaan raivotautia, ensiapu on aina puremakohdan huolellinen saippuapesu (noin 15 min), jonka jälkeen kannattaa hakeutua nopeasti lääkäriin.

Lisää tietoa raivotaudista

Lisää tietoa raivotaudista löytyy Ruokaviraston sivuilta.

Jos haluat lukea lisää raivotaudista englanniksi, tietoa löytyy maailman eläintautijärjestön (OIE) sivustolta.

Kun etsit tietoa eri maiden koirien aiheuttamasta raivotautiriskistä ihmiselle, ajantasaisin tieto löytyy englanniksi WHO:n sivuilta.