Ostoskori

Ostoskorisi on tyhjä

Pieni opas koiran astuttamiseen

Suunnittelet siis koirasi astuttamista, mutta kuinka se käytännössä meneekään? Tässä sinulle perustietoa astuttamisesta ja siitä, mitä kaikkea on tärkeää ottaa huomioon. Suosittelemme lämpimästi Suomen Kennelliiton Kasvattajan peruskurssin suorittamista ennen ensimmäistäkään astutusta: sieltä saat paljon hyvää perustietoa, myös valmiuksia astutustilanteisiin ja pentujen hoitoon!

Ennen astutusta

Ihan ensiksi varmista, mitä terveystarkastuksia rodussasi vaaditaan jalostuseläimiltä ja pidä huoli, että ne on tehty ennen astutusta! Myös uroksen valinta ja astutuksesta sopiminen on syytä tehdä hyvissä ajoin ennen kiiman alkua. Yksikään uroksen omistaja ei ilostu yhtäkkisestä viestistä, jossa ilmoitat haluavasi käyttää urosta jalostukseen ja tarvitset sen palveluksia huomenna! Ota yhteyttä reilusti etukäteen, jotta sinulla on aikaa kysyä tärkeät kysymykset ja jos mahdollista tavata uros livenä, mikäli et ole sitä vielä nähnyt. Näin uroksen omistaja ehtii myös tehdä tarvittavat terveystutkimukset.

Kannattaa myös muistaa, että toivomasi uros ei ehkä olekaan syystä tai toisesta käytettävissä ja saatat tarvita aikaa uuden suunnitelman tekemiseen.

Tee valmiiksi suunnitelma astutussopimuksen ehdoista: kuinka paljon olit ajatellut maksaa astutuksesta ja onko maksu riippuvainen pentumäärästä? Suomessa yleisin tapa on maksaa muutama sata euroa ns. hyppyrahaa ja, mikäli eläviä pentuja syntyy, 10–20 % jokaisen pennun myyntihinnasta. Mieti kuka matkustaa ja kenen luokse. Jos uroksen omistaja tulee sinun luoksesi, maksatko esim. bensarahat? Usein myös uroksen omistajalla on oma ehdotuksensa sopimuksen sisällöstä, valmistaudu kuuntelemaan.

Tehkää astutussopimus aina Kennelliiton lomakkeella.

On myös tärkeää madottaa koira ennen astutusta, koska raskaus saa uinuvat loiset aktiovitumaan.

Nartun kiimakierto ja astutuksen suunnitteleminen

Nartun voi astuttaa vain kun se on kiimassa. Useimmiten nartut tulevat kiimaan 5–10 kuukauden välein, mutta kiimakierto on erittäin yksilöllistä ja vaihtelee sekä roduittain että koirien välillä. Keskimäärin ensimmäinen juoksuaika tulee 9–18 kuukauden iässä. Minimi-ikä astuttamiselle on Suomessa 18 kk, mutta yleensä ensisynnyttäjälle suositellaan vähintään 2 tai jopa 3 vuoden ikää. Myöskään kovin vanhan nartun astuttamista ei suositella ‒ erityisesti ensisynnyttäjillä riskit kasvavat merkittävästi iän myöstä. Jos haluat käyttää yli 8-vuotiasta narttua, eläinlääkärin on tutkittava sen kunto ja terveydentila ja hyväksyttävä jalostuskäyttö, mikäli aiot rekisteröidä pentueen Suomen Kennelliittoon.

Kirjaa ylös jokaisen kiiman alkamispäivä niin voit seurata ja ennakoida kierron kestoa, joka yleensä noudattaa suhteellisen hyvin samaa kuviota. Kun mietit sopivaa kiimaa astutusta varten, mieti seuraavia asioita:

  1. Onko narttu tarpeeksi vanha pentuetta varten, onko se henkisesti ja fyysisesti riittävän kypsä?

  2. Haluaisitko pentuja mieluiten jonkin tiettynä ajankohtana? Milloin saat töistä vapaata? Onko sinulla suunniteltuja matkoja tai onko koira itse menossa esimerkiksi tärkeisiin kisoihin?

  3. Pentueen hoitaminen voi olla hyvin erilaista talvella kuin kesällä. Useimmat kasvattajat pyrkivät suunnittelemaan pentueen keväälle tai kesälle, jolloin pennut voivat temmeltää ulkona. Toiset taas ovat kiireisimmillään kesällä ja suosivat syksy- ja talvipentuja.

Tarkinkaan suunnittelu ei takaa, että kaikki menee niin kuin olit ajatellut. Joskus narttu tuleekin kiimaan jopa kuukausia ennen odotettua aikaa. Astutus ei ehkä onnistukaan ja joudut odottamaan seuraavaa juoksua. Loppujen lopuksi kasvatustyötä tehdään luonnon ehdoilla.

Kiima alkoi, mitä nyt?

Narttusi juoksuaika on alkanut, ja aiot astuttaa sen nyt. Olet löytänyt sopivan uroksen ja kaikki terveystarkastukset on tehty hyvissä ajoin. Ensimmäinen tehtäväsi on ilmoittaa juoksuista uroksen omistajalle, jotta hän ehtii valmistautua tapaamiseen. Tavallisesti narttu menee uroksen luo astuttavaksi, mutta se ei ole mikään sääntö. Logistiset asiat on toivottavasti mietitty valmiiksi uroksen omistajan kanssa jo ennakkoon.

Progesteronitestit

Erityisesti silloin, kun uros asuu matkan päässä tai astutukseen ei pystytä varaamaan kovin pitkää aikaa, kannattaa ovulaation ajankohta määrittää eläinlääkärin tekemällä progesteronitestillä. Kyseessä on yksinkertainen verikoe, mutta kaikilla eläinlääkäriasemilla se ei kuulu valikoimiin: tarkista etukäteen sopiva testaava klinikka. Eläinlääkäri auttaa sopivimman astutusajankohdan valinnassa. Testejä tarvitaan yleensä 2–3 oikean astutuspäivän määrittämiseksi. Ensimmäinen testi tehdään yleisimmin 6.–7. päivänä näkyvän vuodon alkamisesta, ja tuloksesta riippuen se toistetaan 2 tai 3 päivän välein kunnes aika on kypsä.

Astuttaminen ilman progesteronin mittaamista

Kokeneemmat kasvattajat eivät aina tarvitse testejä oikean astutuspäivän määrittämiseksi. Yksi keino on seurata nartun halukkuutta astumiseen. Merkkejä siitä ovat flirttaileva käytös, hännän kääntäminen sivulle kun siihen kosketaan, ja vuodon värin seuraaminen. Jotkut kasvattajat vievät nartun tapaamaan urosta parin päivän välein katsomaan joko astuminen onnistuisi tai ottavat uroksen luokseen, jolloin astumista on helppo kokeilla päivittäin. Useimmille nartuille oikeat päivät astumiseen ovat 10.–15. kiiman alusta laskien, mutta yksilöllistä vaihtelua on huomattavasti!

Astuttaminen ei ole tiedettä, eikä mikään takaa, että kaikki menee toiveiden mukaan. Jotkut nartut hyväksyvät uroksen pidemmän aikaa, kun taas toisille vain juuri oikea päivä ja jopa kellonaika on ainoa mahdollinen. Kannattaa ehkä kysyä narttusi kasvattajalta miten sen emä, isoäiti, sisaret ja tädit käyttäytyvät, koska usein kiimakäytöskin kulkee suvussa. Jotkut urokset eivät edes yritä, jos ajankohta on liian aikainen kun taas toiset eivät ole turhan tarkkoja.

Mikäli narttu on suostuvainen, on parempi astuttaa se hieman liian aikaisin ennen ovulaatiota kuin sen jälkeen: luonnollisessa astumisessa siittiöt elävät nartun sisällä jopa 5–7 vuorokautta. Ovulaation jälkeen kohdunkaula sulkeutuu, eikä sperma pääse enää sisään, jolloin hedelmöitymistäkään ei voi tapahtua.

Oikea päivä on käsillä, mitä nyt?

Nyt on aika tavata tuleva isäkoira. Kohtaaminen kannattaa järjestää turvalliseen ja rauhalliseen paikkaan, jossa muita koiranulkoiluttajia tai ohikulkuliikennettä ei ole häiritsemässä koiria. Paras paikka olisi aidattu piha tai metsäalue, jossa voitte olla rauhassa, mutta koiran voi astuttaa myös sisätiloissa, kunhan lattia ei ole liian liukas.

Ainakin toinen koirista on hyvä pitää taluttimessa niiden kohdatessa siltä varalta, että se eivät pidäkään toisistaan. Yleensä ajankohdan ollessa oikea osapuolet tulevat erinomaisesti juttuun ja jopa uroksia karttelevat nartut leikkivät innokkaasti. Uros on kiinnostunut nartusta ja sitä voi rohkaista haistelemaan ja nuolemaan narttua ja sen pissaa. Koirat voivat leikkiä riehakkaastikin ja uros pyrkii nousemaan nartun selkään. Kokemuksesta ja vähän tuuristakin riippuen uros saattaa löytää tiensä nartun sisään muutamassa minuutissa tai se tarvitsee useampia yrityksiä ennen kuin onnistuu. Ulkosalla narttu on hyvä pitää tässä vaiheessa hihnassa, jotta astuminen ei tapahdu turhan kaukana sinusta. Penetraatio saattaa olla nartulle kivulias, ja on tärkeää, ettei se pääse siinä kohtaa riuhtaisemaan itseään irti tai vahingoittamaan urosta.

Kun uros on astunut, sen penis on vielä paisunut ja kestää aikansa että tilanne laukeaa: koirat jäävät ns. nalkkiin, eli kiinni toisiinsa. Saattaa olla hyvä auttaa urosta nostamaan toinen takajalka nartun selän yli, jolloin koirat seisovat takapuolet vastatuksin, mikä on molemmille vähemmän rasittavaa. Vahinkojen välttämiseksi estä koiria rimpuilemasta irti niin kauan kuin ne ovat kiinni toisissaan. Usein kätevintä on pitää molempia hännästä kiinni. Tämä ns. nalkki saattaa kestää vain viisi minuuttia tai jopa tunnin ‒ joskus pitempäänkin. Kokeneet pienten ja keskikoisten rotujen kasvattajat varaavat mahdollisuuksien mukaan jakkaran tms. odottelua varten. Kiinni jääminen ei ole edellytys hedelmöitymiselle, mutta se on hyvä merkki onnistuneesta siemensyöksystä.

Kuinka paljon voi auttaa?

On eriäviä mielipiteitä siitä, kuinka paljon ihmisten tulisi puuttua astumistilanteeseen. Toiset eivät halua sekaantua lainkaan, toiset auttavat enemmän. Jos koirat ovat tilanteen tasalla eikä astumisessa ole haasteita, on parempi vain seurata sivusta ja antaa niiden hoitaa asia omineen. Mikäli asiat eivät tahdo edistyä, saattaa olla paikallaan esimerkiksi kutsua kokeneempi kasvattaja avuksi. Joskus pieni apu uroksen tähtäykseen voi olla paikallaan, tai koirien kokoeron aiheuttamia ongelmia voi auttaa. Mikäli uros on haluton astumaan tai narttu ei ole suostuvainen, astutuksen ajankohta on luultavasti väärä. Jotkut urokset eivät astu koskaan, eikä tilannetta pidä ratkaista keinosiemennyksellä. Sama pätee narttuihin, jotka eivät suostu astuttaviksi! Jos olet varma, että aika on oikea, voi olla etteivät nämä koirat vain sovi yhteen. Voit käyttää nartun jalostuseläinlääkärin tutkittavana seuraavaa kertaa varten ja kokeilla tulevasta juoksusta toisen uroksen kanssa. Ensikertalaisen nartun kanssa voi olla hyvä ajatus käyttää kokeneempaa urosta ja toisinpäin.

Onnistuneen astutuksen jälkeen

Kun astuminen on onnistunut, ei samana päivänä kannata antaa koirien enää paritella uudelleen. Jos oikea astumispäivä on varmistettu progesteronitestillä, yksi astuminen riittää. Mikäli et ole ihan varma ajankohdasta tai haluat varmistella, muutama toistokerta voi olla paikallaan. Suositeltava astumisväli on silloin kaksi päivää ja astumiskertoja voi koirien halukkuuden mukaan olla 2–4. Koska sperma pysyy hedelmöittämiskykyisenä useita päiviä, ei astutusta kannata toistaa joka päivä – jokainen astuminen on koirille pieni terveysriski, koska ne altistuvat siinä bakteereille ja infektioille. Kohtutulehdus on nartulle todellinen ongelma.

Keinosiemennys

Nartun voi hedelmöittää myös keinosiemennyksen (artificial insemination, AI) avulla. Se on mainio mahdollisuus sellaisessa tilanteessa, jossa uros asuu vaikkapa eri maassa tai sen tapaaminen luonnossa on muutoin ylivoimaista. Uros saattaa myös olla jo kuollut, mutta on painava syy käyttää sen siementä. Keinosiemennyksestä saa lisätietoja lisääntymiseen erikoistuneelta eläinlääkäriasemalta.

Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon muutama asia ennen keinosiemennystä:

  • Se on huomattavan kallista verrattuna tavalliseen astumiseen, pelkän siemennyksen kustannukset voivat vaihdella 500–2000 euron välillä ja lisäksi spermasta on maksettava, vaikkei tuloksena olisi ainoatakaan pentua.

  • Keinosiemennykseen ei tulisi koskaan päätyä siksi, ettei astuminen onnistu luonnollisesti.

  • Nartun ensimmäisen pentueen ei ole suotavaa olla keinosiemennetty, koska ensin on tärkeä varmistaa, että se kykenee lisääntymään luonnollisesti.

Astuttajan muistilista:

  • Suunnittele astutuksen ajankohta nartun kiimakierron mukaan

  • Valitse uros ja sovi sen omistajan kanssa astutuksen yksityiskohdista

  • Varmista että molemmilla koirilla on tarpeelliset terveystulokset ennen astutusta

  • Ilmoita alkaneesta kiimasta uroksen omistajalle heti ensimmäisten merkkien ilmaannuttua

  • Tee progesteronitesti 7 päivää kiiman alkamisesta ja 2–3 päivän välein sen jälkeen, kunnes eläinlääkärisi ilmoittaa että aika astutukseen on oikea, tai seuraa muita merkkejä siitä, että narttu on halukas astuttavaksi

  • Anna koirien kohdata rauhallisessa paikassa, mielellään ulkona

  • Pidä narttu paikallaan astumisen jälkeen niin kauan kuin koirat ovat kiinni toisissaan

  • Jos haluat, toista astutus joka toinen päivä kunnes narttu ei enää ole suostuvainen ja/tai astutuskertoja on 2–3

Mustin ja Mirrin Kasvattajakerho

Kasvattajakerho on Mustin ja Mirrin kasvattajajäsenillemme suunnattu palvelu. Mukaan voivat liittyä kaikki rekisteröidyn kissalan tai kennelnimen omistajat. Jäsenet saavat paljon etuja, mm. ilmaiset pentupakkaukset kasvateilleen.

Shanti Karinen
Shanti Karinen
Shanti on Mustin ja Mirrin Kasvattajakerhon koordinaattori ja koirankasvatuksen erikoisosaaja. Hän on kasvattanut kymmenkunta vuotta australianpaimenkoiria sekä on aktiivinen koiraharrastaja ja kilpailija useissa koiralajeissa SM-tasolla. Hän on myös opiskellut yliopistossa kotieläinten jalostusta sekä ruokintaa maa- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Kysy meiltä!