Aivan jokaisen koiran kanssa voi, ja kannattaa harrastaa! Karvakorvalle harrastuksen tavoitteilla ei ole merkitystä. Se nauttii yhtälailla kodin seinien sisäpuolella temppuilusta kuin agilityn kisaradoillakin kiitämisestä. Koiran näkökulmasta kaikki on yhtä lailla ihanaa ja iloista tekemistä – yhdessä sinun kanssasi!
Kotimainen koiraharrastuskenttä on täynnä toinen toistaan kiinnostavampia ja mukaansa tempaavia lajeja. Koulutuksen taso on huippuluokkaa jopa globaalisti mitattuna, ja suomalaista koiraurheiluosaamista viedään ahkerasti myös maailmalle.
Suurinta osaa lajeista voi harrastaa kotona. Voit myös hakeutua joko yksityisiin koirakouluihin tai koiraharrastusseuroihin, joissa on mahdollisuus tutustua muihin harrastajiin. Seurojen suojista saat lajikoulutusta ja tukea, jos tavoitteenasi on kilpailu-ura. Jos haluat harrastaa yksityisessä koirakoulussa, suosittelemme valitsemaan kouluttajan, jolla on eläintenkouluttajan ammattitutkinto ja joka kuuluu Suomen Eläintenkouluttajat Ry:hyn.
Usein vaatimuksena koulutuksiin osallistumiselle on koiran ”perushallinta”. Tämä merkitsee sitä, että omistaja pystyy hallitsemaan koiransa ilman kipua tuottavia varusteita (kuristuspanta, vedonestovaljaat, haukunestopanta jne.) niin, että koira ei aiheuta vaaratilanteita tai häiritse kohtuuttomasti toisia. Yksityisissä koirakouluissa tarjotaan kursseja, joissa keskitytään peruskäytösten harjoitteluun. Arkitapoihin keskittyvät kurssit ovat mainio ponnahduslauta lajiharjoitteluun! Voit helposti käydä harjoittelemassa sekä perusteita että vaativampia oppeja myös Mustin ja Mirrin kouluttajan kanssa.
Tutustu avoimin mielin uusiin harrastuslajeihin. Hanki niistä tietoa ja pohdi, mikä sinua ja ennen kaikkea koiraasi voisi kiinnostaa. Kaiken kouluttamisen lähtökohta on yhtälailla ohjaajan kuin karvakorvankin hyvä motivaatio. Joskus koiran luontaiset ominaisuudet ovat selvästi nähtävissä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että et voisi harrastaa sen kanssa jotakin ihan muuta. Esimerkiksi ketterä, nopea ja rohkea häntäveikko olisi luontevaa viedä tutustumaan agilityyn, mutta koirasta saattaa löytyä täysin uusi puoli, kun kokeilet sen kanssa vaikkapa Nose Workia!
Alle on koottu lyhyet kuvaukset suosituimmista koiraharrastuslajeista sekä siitä, kenelle ne sopivat. Poimi listauksesta kiinnostavimmat ja mene rohkeasti kokeilemaan!
Agility
Toko
Rally-toko
Palveluskoiralajit
Koiratanssi
Canicross
K9 Nose Work
Dobo
Agility on ketteryyttä ja nopeutta vaativa laji, jossa koira suorittaa esteistä, pujottelukepeistä, putkista ja ns. ”kontaktiesteistä” koostuvan radan. Ohjaajan tehtävä on omilla kehon liikkeillään ohjata koiraa etenemään radalla oikein.
Kilpailusuoritukset arvostellaan nopeuden ja ratavirheiden mukaan. Agilityssa kilpaillaan kolmessa eri luokassa, joista 3-luokka on vaativin. Koirat jaetaan paitsi tasonsa, myös säkäkorkeutensa mukaan, mini-, medi- ja maxikokoisiin. Agility on liikunnallinen laji myös ohjaajalle, rataharjoituksissa syke nousee! Vaikka tavoite ei olisikaan kisakentillä, agility on antoisa harrastus, jota karvatassut rakastavat. Koirat nauttivat uusien temppujen oppimisesta ja lajiin kuuluvasta kannustavasta ilmapiiristä!
Lajin alkeisopetus ja kevyet rataharjoitteet soveltuvat kaikille aikuisille, terveille koirille, rotuun katsomatta. Ainoa vaatimus on koiran perushallinta. Harjoitteet tehdään yleensä yksittäin, aidatulla kentällä, jossa koiraa pidetään vapaana, joten luoksetulo ja paikallaan pysyminen ovat välttämättömiä taitoja.
Pentujen ja nuorten koirien kanssa mekaaninen hyppytreeni sekä erityisen vauhdikkaat käännökset jätetään tekemättä. Niiden aika on vasta, kun koira on kasvanut ja kehittynyt aikuiseksi. Agilityn harrastamisessa tulee huomioida koiran rakenne ja sen muut fyysiset ominaisuudet. Koira ei voi olla ylipainoinen, jottei sen keho tarpeettomasti kuormitu. Aktiivisesti harrastavan koiran rakenteen tulee olla terve ja liioittelematon. Tavoitteellinen, kisakentille tähtäävä agility rasittaa koiraa fyysisesti. Aktiivisesti lajia harrastavien koirien kehoa tuleekin huoltaa säännöllisesti hierojalla. Harjoitusten välillä koiralle pitää tarjota riittävästi lepoa ja palautumisaikaa.
Maxiluokka (säkäkorkeus yli 43 cm): bordercollie, australianpaimenkoira, belgianpaimenkoira
Mediluokka (säkäkorkeus 35-42,99 cm): shetlanninlammaskoira, espanjanvesikoira,
Miniluokka (säkäkorkeus alle 35 cm): borderterrieri, jackrusselinterrieri, shetlanninlammaskoira
Koiraa voi aktivoida lajinomaisilla tempuilla kotioloissakin. Esteitä on helppo rakentaa, ja agilityn pussi-esteen voit tehdä tuolista ja lakanasta. Koiraa voi opettaa käskystä kiertämään ulkona puita ja valotolppia, ja lattialle voi vaikka kasata kirjapinoja, joita koiran voi opettaa pujottelemaan. Jos käytössäsi on piha, voit rakentaa oman radan, tai pystyttää helposti vaikka yksittäisen esteen. Vain mielikuvitus on rajana!
Ohjaajalle:
Luistamattomat sisäkengät, esimerkiksi maastojuoksuun soveltuvat lenkkitossut soveltuvat myös agilitykentälle, joka on usein joko keinonurmea, kivituhkaa tai hiekkaa
Koiralle:
Helposti ja nopeasti riisuttava kaulapanta; harjoitukset tehdään ilman päällä olevia varusteita
Aktiivisesti harrastavalle koiralle suosittelemme tarjoamaan ennaltaehkäisevästi nivelravinteita
Tottelevaisuuskoulutus (toko) on laji, jossa koirakko suorittaa mahdollisimman tarkasti ja hallitusti erilaisia liikkeitä. Näitä ovat muun muassa: luoksetulo, paikallaan makaaminen, seuraaminen, kauko-ohjaus ja noutaminen. Liikkeet vaihtelevat tasoluokan mukaan. Tokossa kilpaillaan neljässä luokassa: alokas-, avoin-, voittaja- ja erikoisvoittajaluokka. Kilpailuihin voivat osallistua kaikki asianmukaisesti rokotetut ja tunnistusmerkityt koirat. Tuomari arvostelee liikkeiden tarkkuutta ja koirakon saumatonta yhteistyötä.
Toko on mukaansatempaava harrastus, jossa nälkä kasvaa syödessä. Mitä jouhevammin liikkeet alkavat sujua, sitä enemmän ohjaaja usein lajista innostuu! Harrastusseuroista löytyy helposti samanhenkistä seuraa, ja treenaaminen on porukassa erityisen hauskaa ja hyödyllistä.
Tottelevaisuuskoulutus sopii kaiken ikäisille, kaikkien rotujen edustajille. Harrastuksessa voi tähdätä koiran hyvään arkihallintaan tai kisakentille asti. Alkeisopetus suoritetaan aina koira kytkettynä, ja usein treenitilassa on useampi koirakko samanaikaisesti. Vasta kun koiran hallinta on riittävällä tasolla, harjoitellaan liikkeitä, joissa koira työskentelee vapaana.
Tokoa voi harjoitella myös pentujen ja nuorten koirien kanssa. Tällöin harjoitukset sovitetaan koiran iän ja kehitystason mukaisiksi. Tiukasti ohjaajan vasemmalla sivulla kontaktissa seuraaminen on koiran keholle kuormittavaa, siksi liikettä on hyvä treenata maltilla. Viisas aktiiviharrastaja huoltaa toko-koiransa kehoa hierojalla. Kilpailemaan tähtäävältä ohjaajalta tottelevaisuuskoulutus vaatii säntillistä mielenlaatua ja motivaatiota hioa pikkutarkastikin liikkeitä.
Bordercollie
belgianpaimenkoira
australianpaimenkoira
saksanpaimenkoira
labradorinnoutaja.
Perustottelevaisuuskoulutusta voi harjoitella kernaasti kotona, se on jopa enemmän kuin suotavaa. Tokon virallisten kilpailuluokkien liikkeet arvostelukriteereineen löytyy helposti internetistä. Kaikkien uusien liikkeiden harjoittelu on hyvä aloittaa häiriöttömässä ympäristössä. Tavoiteliike opetetaan pieni pala kerrallaan koiralle. Onnistumisista palkitaan runsaasti, väärä käytös jätetään huomiotta ja palkitsematta.
Helpoimmin pääset alkuun, kun opetat aluksi koiralle katsekontaktin, seuraamisen vasemmalla sivullasi, paikallaan pysymisen ja lennokkaan luoksetulon. Tokoa voi harjoitella päivittäin. Harjoitukset pidetään lyhyinä, jotta koiran motivaatio ja halu oppia säilyvät. Jos haluat tukea kouluttamisen alkuun, varaa aika Mustin ja Mirrin kouluttajalta.
Ohjaajalle:
Koiralle:
Sopiva este hyppy- ja noutoharjoitteluun (hyppy suoritetaan jokaisessa luokassa, alokasluokassa avoestemalli)
Rally-toko on saavuttanut Suomessa suuren suosion melko lyhyessä ajassa. Laji on iloinen yhdistelmä koiratanssin temppuilua ja tottelevaisuuskoulutuksen tarkkoja liikkeitä. Onpa siinä ripaus nähtävissä agilitynkin vaikutteita. Rally-tokoa lajina leimaa sen kannustava henki. Mitä parempi on koirakon kontakti ja mitä iloisempaa yhteinen meno, sen parempi!
Rally-tokon rata koostuu tehtäväkylteistä. Tehtäväkyltit on sijoitettu 3-5 metrin päähän toisistaan ja yhdellä radalla voi olla 10-20 kylttiä. Radalla kuljetaan ennalta määrättyä reittiä kyltiltä toiselle, koiran seuratessa ohjaajaa. Liikkeet vaihtelevat tasoluokan mukaan. Tyypillisiä ovat muun muassa erilaiset asennot ja niiden vaihdot, suunnan- ja vauhdinmuutokset, pujottelut, pyörähdykset, peruutukset ja puolenvaihdot.
Rally-tokossa kilpaillaan neljässä eri luokassa: alokas-, avoin-, voittaja- ja mestariluokka. Alokasluokassa koiran tulee olla kytkettynä. Rennosta ilmapiiristään huolimatta, rally-toko ei ole missään nimessä helppo laji. Oikein suoritetut monipuoliset liikkeet ja asennonvaihdot vaativat koiralta melkoista kehonhallintaa ja tarkkuutta. Ylemmissä luokissa suoritettavat liikkeet tarjoavat paljon haastetta jo ennestäänkin taitaville koirakoille.
Rally-tokon pyörteisiin pääsee helposti mukaan. Laji soveltuu aivan kaikille koirille ja ohjaajille. Temppujen opettaminen on mainiota koiran perusaktivointia, mutta parantaa myös koiran hallittavuutta. Muiden lajien tavoin, rally-toko vahvistaa myös koiran ja ohjaajan kontaktia ja yhteistyötä. Pennut, seniorikoirat sekä parempaa kehonhallintaa ja -koordinaatiota kaipaavat erityisryhmät hyötyvät myös lajiharjoittelusta. Alkeiskursseilla ei tarvita aiempia perustaitoja. Koirat harjoittelevat kytkettynä yksittäisiä liikkeitä. Edistyneemmät koirakot tekevät rataharjoitteita yleensä yksi kerrallaan.
Kisakenttien rotukirjo on poikkeuksellisen suuri. Samassa luokassa voi kilpailla niin havannankoira, dobermanni kuin X-rotuinenkin! Suosituimpia rally-toko rotuja ei siis voida määritellä.
Rally-tokon harrastaminen on kotona todella helppoa. Rally-tokoyhdistyksen internet-sivustolla voi tutustua eri luokkien tehtäväkyltteihin. Alokasluokan tehtävistä on hyvä aloittaa, ne sopivat tasonsa puolesta jokaiselle koiralle. Edistyneemmät koirakot voivat tulostaa kyltit ja rakentaa ratoja esimerkiksi ulkona nurmialueille tai hiekkakentille. Harrastaa voi yksin tai pienellä, mukavalla porukalla!
Ohjaajalle:
Koiralle:
Palveluskoirien koelajeihin (”pk-lajit”) kuuluvat jälkikokeet, hakukoe, viestikoe, etsintäkoe, suojelukokeet, pelastuskoirakokeet, valjakkohiihto ja opastuskoe. Niiden avulla arvioidaan koiran hallintaa ja käyttöominaisuuksia. Virallisiin kokeisiin voi osallistua ainoastaan koiran kanssa, joka kuuluu määriteltyihin palveluskoirarotuihin. Oikeus on tällä hetkellä noin 60 rodulla, voit tarkistaa omasi osoitteessa virkku.net.
Ennen kuin koira voi osallistua pk-kokeisiin, sen tulee suorittaa hyväksytysti käyttäytymiskoe (BH), jolla mitataan sen yhteiskuntakelpoisuutta ja perushallintaa. Kaikki koirat, jotka on tunnistusmerkitty ja rekisteröity, voivat osallistua käyttäytymiskokeeseen, vaikka ne eivät kuuluisikaan virallisiin pk-rotuihin. Palveluskoiralajien kirjo on suuri, ja lajiharrastukset toimivat pääasiassa toisistaan erillään.
Vaikka kilpailemaan pääsee vain pk-rotuisen koiran kanssa, voi kaikkien koirien kanssa harrastaa mainiosti eri lajeja. Lajin valintaan vaikuttavat koirasi luontaiset ominaisuudet sekä oma kiinnostuksesi. Esimerkiksi jäljestys sopii aivan kaiken ikäisille ja rotuisille koirille. Opittuja taitoja voi käyttää hyödyksi myöhemmin muissakin lajeissa. Ajantasaista lisätietoa voit nuuskia Palveluskoiraliiton sivuilta.
Kisakentillä menestystä niittää usein belgianpaimenkoira malinois, saksanpaimenkoira tai bordercollie, hieman lajista riippuen. Toki kaikkia pk-rotuja tavataan kilpailuissa, ja voittoon voi kivuta kuka tahansa.
Kaikille roduille avoimeen BH-kokeeseen voi harjoitella helposti kotioloissa. Vaikka tähtäin ei olisi lainkaan kokeessa, liikkeiden harjoitteleminen kannattaa. Seuraaminen, istuminen, maahan meneminen, luoksetulo ja muut perustaidot nostavat arkielämän laatua koiran kanssa.
Vinkit jälkiharjoitteluun, ”makkarajälki”
Jälkiharjoittelun voi toteuttaa helposti kodin lähimaastossa: Pujauta ohuiden sukkahousujen varvasosaan esimerkiksi voimakkaan tuoksuista makkaraa. Herkun voi myös sitoa narun päähän. Jälki tehdään vetämällä tuoksuherkkua perässä, aluksi suoraa linjaa. Aloittelevalle koiralle jätetään jäljen päälle säännöllisin välimatkoin herkkupala. Jäljen loppuun laitetaan superpalkkio odottamaan koiraa. Kun jälki on tehty, vie koira sen alkupäähän ja anna sen käyttää itsenäisesti suurenmoista hajuaistiaan.
Vinkit henkilöetsintään, ”piiloleikki”
Monet koirat nauttivat tuttujen henkilöiden etsimisestä, eli ”piiloleikistä”. Aluksi avustaja menee esimerkiksi metsässä, puun runkojen taakse piiloon niin, että koira näkee piilopaikan. Koira päästetään irti ja avustaja kutsuu piilostaan koiraa. Kun iloinen karvakorva juoksee avustajan luokse, avustaja palkitsee sen superherkuilla tai muulla koiran rakastamalla palkkiolla. Kun toistojen myötä piiloleikki tulee koiralle tutuksi, voi avustaja piiloutua haastavampiin paikkoihin ja odottaa hiljaa koiran etsiessä.
Huomioithan, että koiralla on oltava luotettava luoksetulo, jos sen kanssa harrastetaan piiloleikkiä! Jos koirasi karkaa helposti, kytke se pitkään liinaan, joka mahdollistaa piiloleikin turvallisen harrastamisen.
Pk-hakua voi harjoitella myös pentujen kanssa. Harjoitukset pidetään lyhyinä ja iloisina!
Ohjaajalle:
Koiralle:
Koiratanssi koostuu kahdesta eri kilpailumuodosta, joita ovat seuraaminen musiikin tahdissa (heelwork to music, HTM) sekä vapaaohjelma (freestyle). Freestyle koostuu lennokkaista ja hauskoista, musiikkiin ja tarinaan sovitetuista tempuista. Heelwork to music on taidokasta seuraamista eri asennoissa ja kohdissa ohjaajaan nähden.
Koiratanssissa arvostellaan koirakon yhteistyötä, luovuutta, taiteellisuutta ja koreografiaa, sekä tietenkin liikkeiden suorittamista. Ohjelman pituuden tulee olla 1,5-4 min. Koira saa olla ohjelmassa paikallaan yhtäjaksoisesti ainoastaan 10 sekuntia, vauhtia ja meininkiä siis riittää. Lajissa kilpaillaan kolmessa tasoluokassa: alokas-, avoin- ja voittajaluokka. Koiratanssin vaativuus, erityisesti freestyle-ohjelmassa, on pitkälti kiinni ohjaajan mielikuvituksesta ja koulutustaidoista. Tempuille asettaa rajat vain koiran fysiikka ja jotkin lajisäännöt.
Koiratanssin iloisiin pyörteisiin voi tempautua kaiken ikäiset ja rotuiset koirat ohjaajineen. Laji sopii myös erityisen hyvin nuorille koiraharrastajille sen luovan ja iloisen luonteensa vuoksi. Koiratanssia harjoitellaan ilman talutinta, joten kursseille osallistuttaessa tulee koiran perushallinta olla kunnossa. Muita erityistaitoja ei alkeiskursseilla tarvita. Useimmissa koirakouluissa voidaan tarvittaessa harjoitella temppuja vuoron perään. Tällöin hieman epäsosiaalisemmatkin koirayksilöt voivat osallistua kursseille. Myös ujot koirat nauttivat temppujen tekemisestä. Kun koira tarjoaa oma-aloitteisesti käytöksiä ja ohjaaja palkitsee sitä tiheästi, vapautuu arkatassukin usein hömpsöttelemään.
(HTM sekä freestyle) Bordercollie, shetlanninlammaskoira, australianpaimenkoira, valkoinen länsiylämaanterrieri.
Alkuun pääset helposti esimerkiksi ”Palkitse häntä” -temppukoulun ohjeilla. Internetistä löytyy myös satoja harrastajien tekemiä videoita erilaisista hauskoista tempuista!
Kun koira osaa 3–4 valitsemaasi temppua, harjoittele niiden tekemistä peräkkäin ja valitse taustalle sopivaa musiikkia. Mieti myös, mikä teema temppujen ympärille sopisi ja miten oma liikkumisesti tukee tuota teemaa. Huomioithan, että ohjaajan liikkuminen on koiralle muuttuva kriteeri, jota tulee myös harjoitella. Kun ensimmäinen ohjelma on valmis, pyydä ystäväsi paikalle ja pistä show pystyyn! Vaikka kaikki ei sujuisikaan ennakkosuunnitelmien mukaan, muista aina, että koira tekee oppimansa temput niin hyvin kuin se vain osaa. Koiratanssissa keskiössä on hauskanpito!
Ohjaajalle:
Koiralle:
Canicross on huikean urheilullinen laji, jossa koira vetää juoksijaa tasaisesti, myös ylä- ja alamäessä. Koira kytketään juoksuvaljaista ja joustotaluttimesta ergonomiseen juoksuvyöhön ohjaajan vyötärölle. Juoksurata on pääasiassa vaihtelevaa maastoa, jossa nousut ja laskut haastavat koirakon huimiin suorituksiin.
Laji on raskas niin koiralle kuin ohjaajallekin, ja molempien tuleekin huoltaa kehoaan. Ennen suoritusta lihakset lämmitetään ja suorituksen jälkeen tehdään palauttava, lihaksia ”jäähdyttävä” liikunta. Koiran ravitsemuksesta ja nesteyttämisestä huolehditaan tarkasti. Lajin kuormittavuuden vuoksi sitä ei suositella pennuille tai nuorille koirille. Säännöllinen canicrossin harrastaminen kuuluukin vain aikuisille, terveille koirille. Lajia ei tule harrastaa helteisellä ilmalla!
Koiraa ohjataan juoksusuorituksen aikana vasen- ja oikeakäskyillä. Myös jarrutuskäsky vauhdin hidastamiseksi on joidenkin koirien kanssa tarpeen. Toisia ulkoilijoita ohitettaessa kohtelias harrastaja joko hidastaa vauhtia ja pyytää koiran sivulleen, tai opettaa koiran ohittamaan varmasti, huomioimatta toisia.
Canicross-kilpailuissa arvostelukriteeri on nopeus. Kilpailuluokkien matkat ovat pääasiassa 1-7 kilometriä. Myös pitkän matkan kilpailuja järjestetään toisinaan, jolloin radan pituus saattaa olla esimerkiksi 10 km tai 14 km. Naiset ja miehet kilpailevat eri luokissa. Harrastajaluokkiin on kenen tahansa helppo lähteä mukaan mittelöimään nopeudesta.
Canicross sopii kaikille terveille, aikuisille koirille, rodusta ja koosta riippumatta. Ohjaajalta laji vaatii kohtuullista peruskuntoa ja malttia aloittaa harjoittelu lähtötason mukaan. Ohjaajan tulee myös olla perillä lihashuollon merkityksestä urheilevalle koiralle. Laji sopii erityisen hyvin koirakolle, joka nauttii itsensä haastamisesta ja kovasta treenaamisesta. Canicrossia voi harrastaa myös ilman kilpailutavoitteita. Tällainen kunnonkohotus-canicross ylläpitää ja jopa parantaa niin koiran kuin ihmisenkin perushyvinvointia.
lyhytkarvainen saksanseisoja
husky
Etsi ensin lähialueeltasi pehmeäpohjainen ja rauhallinen paikka, jossa voit juosta. Merkitty pururata soveltuu mainiosti canicrossin harjoitteluun, mutta huomioi, että kaikilla pururadoilla ei katsota suopeasti koiran kanssa juoksevaa ihmistä. Ota aina huomioon toiset ulkoilijat. Tee itsellesi ja koirallesi juoksuohjelma ja huomioi lähtötasonne. Uusi lajin harrastaja haukkaa helposti liian suuren palan – liian nopeasti. Tästä voi seurata lihassärkyjä ja muita kiputiloja ohjaajan lisäksi myös tottumattomalle koiralle. Nopein tapa edetä on siis maltillinen harjoittelu.
Koiralle on hyvä hankkia omat varusteet canicross-harjoittelua varten. Lajiin varatuissa valjaissa sen tulee vetää ohjaajaa. Usein koirat oppivat nopeasti, että juoksuvaljaat liittyvät vetämiseen. Rauhallisilla peruskävelyillä koiralla käytetään eri varusteita.
Ohjaajalle:
Luistamattomat, maastojuoksuun soveltuvat lenkkitossut
Juomapullo
Koiralle:
Nose Work on nimensä mukaisesti nenätyöskentelyä. Siinä koira etsii hajuaistiaan käyttäen hajutisleitä, jotka ovat kilpailuluokasta riippuen eukalyptus, laakerinlehti ja laventeli. Kokeessa on neljä osaa: laatikko-, sisä-, ulko- ja ajoneuvoetsintä. Ennen kuin koira voi osallistua kokeeseen, sen tulee suorittaa hyväksytysti hajutesti, jossa tarkistetaan, että koira osaa etsiä koehajua.
Nose Work:in harrastamisessa pääsee helposti alkuun, ja siinä riittää haastetta loputtomiin. Pitkälle edistyneet ja kilpailuissa menestyneet koirakot voidaan kutsua eliittiluokkaan, jossa ei ole mitään sääntöjä hajupiilojen suhteen. Nose Work -kursseja järjestetään eri puolilla suomea. Alkeiskurssilla koira opetetaan etsimään eukalyptus-tisleen hajua sekä ilmaisemaan löytönsä ohjaajalle. Koira työskentelee kytkettynä. Sen annetaan etsiä itsenäisesti, ja ohjaajan rooliksi jääkin tarkkailla ja lukea lemmikkinsä elekieltä ja tekemistä sekä palkita koiraa ilmaisusta.
K9 Nose Work on kehitetty alun perin kohentamaan jokaisen koiran hyvinvointia ja tarjoamaan mahdollisuuksia lajityypilliseen työskentelyyn. Lajin ideologia ei ole kilpailutoiminnan myötä muuttunut, vaan harrastus soveltuu edelleen aivan kaikille koirille. Useimmat sairaudet tai muut fyysiset rajoitteet eivät estä harrastamista. Nose Work sopii myös mainiosti aroille tai epäsosiaalisille koirille. Harjoitukset sekä kisasuoritukset tehdään aina yksitellen. Lajia voi harrastaa myös pentujen kanssa. Harrastuksen aloittaminen on helppoa kaiken ikäisille ja kuntoisille ohjaajille. Lajin aloittaminen ei vaadi ennalta mitään erityistaitoja. Suomen Nose Work -yhteisö koostuu hyväntuulisista ja ammattitaitoisista eläinharrastajista. Lajia on kokeellisesti harrastettu myös muiden eläinlajien, kuten kissojen kanssa.
Kilpailuissa pärjäävät tasaisesti kaiken rotuiset karvakorvat!
Nose Work Finland ry myy kokeissa ja kilpailuissa käytettäviä hajutisleitä harjoittelua varten. Koira opetetaan etsimään hajua laittamalla aluksi hajun viereen makupala. Toistojen myötä koira oppii yhdistämään hajun makupalaan. Pikku hiljaa voidaan joistain hajupiiloista jättää makupala pois, kunnes päästään tilanteeseen, jossa koira etsii pelkkää hajutislettä. Aina kun karvakorva löytää hajun, ohjaaja palkitsee sitä runsaasti. Ilmaisukäytös yhdistetään hajun löytämiseen myöhemmin.
Nenätyöskentelyn harrastaminen ja sillä aktivoiminen on helppoa myös ilman hajutislettä. Laita aluksi koira toiseen huoneeseen odottamaan ja piilota makupaloja eri puolille kotia. Päästä koira etsimään. Voit piilotella nameja myös pahvilaatikoihin ja muihin yllättäviin paikkoihin. Kesällä namien piilotusleikkiä voi harrastaa ulkona. Helpoin tapa on heittää suuri määrä makupaloja nurmikolle ja antaa koiran etsiä mutusteltavat. Nenätyöskentely purkaa koiran stressiä, nostaa sen hyvinvointia ja väsyttää mukavasti villimpääkin viikaria.
Ohjaajalle:
Treenitasku tai makupalapussi, joka mahdollistaa koiran nopean palkitsemisen
Naksutin oikea-aikaisen palkitsemisen apuvälineeksi
Koiralle:
Mahtihyviä makupaloja
Dobo on suomalainen innovaatio! Siinä ohjaaja tekee yhdessä koiransa kanssa liikkeitä, joiden tarkoitus on parantaa niin koiran kuin ohjaajankin kehonhallintaa ja -koordinaatiota sekä kehittää tasapainoa ja lihaskuntoa. Apuna harjoitteissa käytetään ovaalin muotoisia suuria palloja tai tasapainotyynyjä. Dobopallot ovat kestävämpiä kuin tavalliset jumppapallot, ja niiden hallitseminen on helpompaa.
Liikkeet tehdään aina hallitusti ja rauhallisesti. Laji on mukavaa kuntoilua, ja parantaa myös ohjaajan ja koiran keskinäistä luottamusta. Lisäksi dobo nostaa taatusti hymyn ja hien ylähuuleen. Lajin harrastamisessa lähtötasolla ei ole merkitystä, harjoitukset voidaan räätälöidä jokaiselle koirakolle sopiviksi. Dobo soveltuu erinomaisesti tukemaan urheilukoirien kehonhuoltoa. Se tasapainottaa koiran liikkumista, pienentää siten loukkaantumisriskiä, sekä kehittää syviä lihaksia ja kehonhallintaa.
Lajia voi harrastaa kaikkien terveiden koirien kanssa, kunhan harjoitukset tehdään oikein ja yksilön lähtötasoon sopivalla tavalla. Doboa voidaan käyttää myös kuntouttavana liikuntamuotona, mutta tällöin tulee aina konsultoida eläinlääkäriä tai fysioterapeuttia – rajoitteen luonteesta riippuen. Laji sopii jokaiselle ohjaajalle, joka haluaa kohentaa kuntoaan turvallisesti ja tehokkaasti yhdessä koiransa kanssa!
Kotona turvallisin tapa harrastaa, on teettää heiluhännällä kehonhallintaharjoituksia tasapainotyynyn päällä pitävällä alustalla! Kaikki harjoitukset on hyvä suunnitella etukäteen. Liikkeet saattavat olla tottumattomalle koiralle yllättävän raskaita, joten tee harjoituksia vain pieni hetki kerrallaan. Koiran tulisi aina suorittaa liikkeet rauhallisesti ja matalalla viretasolla, ettei se touhota ja loukkaa itseään. Jos dobosta haluaa täydet tehot irti, kannattaa hakeutua koirakouluun, joka tarjoaa palvelua. Kaikki dobo-ohjaajat ovat käyneet koulutuksen lajin opettamiseen.
Ohjaajalle:
joustavat liikuntavaatteet
dobopallo ja tasapainotyyny.
Koiralle:
Mukavia koiraharrastuslajeja on edellä mainittujen lisäksi valtava määrä! Tutustu muun muassa näihin: flyball, koiranäyttelyt, pallopaimennus, retkeily ja patikointi sekä pelastuskoiratoiminta. Jotkut harrastuslajit on suunnattu ainoastaan tiettyjen roturyhmien koirille, kuten vinttikoirien rata- ja maastojuoksu. Tietoa näistä löydät useimmiten rotuyhdistysten www-sivuilta.
Harrastaminen oman lemmikin kanssa on huippuhauskaa puuhaa, oli laji mikä tahansa. Joskus yhteistä aikaa on hyvä kuluttaa vain sohvan nurkassa köllötellen. Toisinaan taas ihan parasta on hömpöttely omalla pihalla vailla päämäärää, tai riehuminen treenikentällä onnistuneen suorituksen jälkeen.
Joka tapauksessa tärkein asia koiran näkökulmasta on se, että sinä olet läsnä.