Kun narttu on tiineenä – näin hoidat kantavaa koiraasi

Koiran kantoaika

Koiran raskaus kestää 63 vuorokautta, eli pyöreästi kaksi kuukautta. Ensimmäiset neljä viikkoa voitte jatkaa elämäänne ilman sen kummempia muutoksia, minkä jälkeen on hyvä tehdä pieniä säätöjä kantavan emokoiran elämään. Raskaus alkaa näkyä tiineyden toisella puoliskolla, vaikka jotkut nartut pysyvät loppuun saakka yllättävänkin pieninä. Usein ensimmäisen tiineyden aikana koira on vielä nuori ja sen lihakset jaksavat kannatella kasvavaa kohtua. Ulkomuodosta ei siis suoraan voi päätellä pentueen kokoa, mutta toki jättipentue tapaa kasvattaa emon vatsan melkoisiin mittoihin.

Onko koirani kantavana?

Koiran raskauden varmistamiseen on olemassa useampiakin keinoja. Jotkut niistä vaativat elinlääkärikäyntiä – ja ovat yleensä luotettavimpia – toiset auttavat kasvattajaa arvioimaan tilanteen itse.

Useimmat kasvattajat käyttävät koiran ultraäänikuvauksessa varmistaakseen raskauden. Ultraus on suositeltavinta 26–30 päivää astutuksesta luotettavan tuloksen saamiseksi. Jotkut eläinlääkärit ultraavat aikaisemminkin, mutta väärän tuloksen riski on silloin suurempi, varsinkin jos tulossa on pieni pentue. Pentujen määrästä saa ultraäänitutkimuksessa karkean arvion, joka ei aina ole kovin luotettava. Ultraäänitulos on tärkeä siksi, että tiedät, onko iloinen perhetapahtuma ylipäänsä odotettavissa, ja voit valmistautua siihen.

Raskauden loppupuolella on myös tavallista käyttää narttu röntgenkuvassa pentueen koon arvioimiseksi. Tiineyden 55.–60. päivänä otetusta kuvasta pystyy jo näkemään pentujen selkärangat ja kallot. Näin voidaan varmistaa raskaus erityisesti jos pentue on pieni ja emo ei ole juuri kasvanut, tai yrittää arvioida pentujen määrää. Ison pentueen kohdalla ihan tarkkaa lukumäärää ei ole aina ihan helppo laskea, mutta synnytystä ja erityisesti mahdollisia komplikaatioita varten arviosta on hyötyä. Röntgenkuvaus on turvallista sekä emolle että pennuille.

Mustin ja Mirrin verkkokaupasta voit ostaa myös kotona tehtävän koiran tiineystestin ja testata koirasi kotona. Tämä on hyvä vaihtoehto, jos lähin ultraava eläinlääkäri on kaukana, tai haluat välttää nartun altistamista vastaanotolla liikkuville taudinaiheuttajille. Erityisesti talvikuukausina kennelyskä ja muut herkästi tarttuvat taudit ovat yleisiä. Kotitestin tarkkuus on jopa 96 %, kun testi tehdään oikeaan aikaan.

On myös tiettyjä merkkejä, jotka voivat kertoa, onko narttu tiineenä – joskin varhaiset merkit on helppo sekoittaa valeraskauteen. Ensimmäisiä merkkejä voivat olla ruokahaluttomuus ja energian puute, huonovointisuus (erityisesti kolmannella raskausviikolla), punertuvat ja/tai kasvaneet nisät ja maitorauhasten turpoaminen. Kaikki merkit eivät aina ilmene kaikilla koirilla, mutta viimeistään viikoilla 5–6 raskaus alkaa yleensä olla ilmeinen kun vatsa ja maitorauhaset alkavat kasvaa.

Viimeistään raskauden muutaman viimeisen viikon ajan voit olla varma tulossa olevasta iloisesta perhetapahtumasta, kun tunnet ja näet pentujen melskaamisen emon vatsanpeitteitä vasten.

Erityistä huolenpitoa raskauden aikana

Raskauden ensimmäiset neljä viikkoa eivät vaadi erityisiä toimia. Sikiöt ovat vielä pikkaraisia ja hyvässä turvassa emon vatsassa. Narttu saattaa menettää ruokahalunsa tai olla nälkäisempi kuin kuunaan. Jos se on poikkeuksellisen väsynyt, anna sen levätä, mutta muutoin säännöllinen liikunta on tärkeää, jotta emo on hyvässä kunnossa synnytyksen tullen. Nartun hyvää kuntoa pitäisi tietysti rakentaa jo ennen astutusta, eikä se saisi olla liian laiha tai ylipainoinen. Ylipaino lisää synnytyksen komplikaatioriskiä ja alipainoisen nartun on vaikea tuottaa riittävästi maitoa erityisesti suurelle pentueelle.

Neljä ensimmäistä viikkoa eivät tuo muutoksia myöskään ruokintaan, mutta tiineyden puolivälin paikkeilla narttu olisi hyvä siirtää ruoalle, joka on tarkoitettu pennuille ja/tai kantaville nartuille. Laadukas ruoka on tärkeää, jotta koira saa tarpeeksi ravintoa sekä itseään että kasvavia pentuja varten. Jos koirasi on menettänyt ruokahalunsa alkuraskaudesta, se yleensä palaa puolivälin aikoihin. Lue lisää kantavan nartun ruokinnasta täältä.

Raskauspäivien 40–42 tienoilla on aika madottaa emokoira ja ehdottomasti myös kaikki muut saman talouden koirat. Tämä on kriittistä aikaa, koska sikiöt kiinnittyvät tuolloin kohdun seinämään, ja loiset siirtyvät nopeasti niihin istukan kautta. Kun pennut ovat 2-viikkoisia lääkitään sekä pennut että emo ja sen jälkeen koko porukka kahden viikon välein, kunnes pennut ovat 10-viikkoisia. Jos emokoiralla on tavallista korkeampi loisriski ‒ se on esimerkiksi tuotu Suomeen toisesta maasta ‒ voi olla syytä jatkaa matolääkkeen antamista 42. vuorokaudesta eteenpäin koko loppuraskauden ajan. Konsultoi eläinlääkäriä sopivan valmisteen valinnassa ja annostelussa. Varmista myös kaikkien raskauden aikana käytettävien lääkkeiden, punkkikarkotteiden yms. sopivuus kantavalle nartulle. Mainitse raskaudesta eläinlääkärille, jotta hän osaa ottaa sen huomioon.

Herpes on melko yleinen virus koirilla ja voi aiheuttaa keskenmenon tai pentujen kuoleman. Siihen on olemassa rokote, joka annetaan kantavalle koiralle kaksi kertaa: 7–10 päivää astutuksen jälkeen ja 7–10 päivää ennen synnytystä. Kysy eläinlääkäriltäsi pitäisikö nartullesi harkita herpesrokotteiden ottamista.

Viimeistään neljän raskausviikon jälkeen on myös aika laittaa raskaammat koiraurheilulajit tauolle. Jotkut erittäin fyysiset lajit, kuten agility, on hyvä tauottaa jo aikaisemmin. 30 vuorokautta ennen laskettua synnytysaikaa on myös se raja, jonka jälkeen koira ei saa enää osallistua kilpailuihin.

Tavallisia raskausajan ongelmia

Yksi tyypillinen loppuraskauden riesa on närästys. Jos koira lipoo runsaasti huuliaan, röyhtäilee, nuolee lattiaa tai käyttäytyy muutoin levottomasti ruoan jälkeen, se saattaa kärsiä happovaivoista. Voit yrittää tarjota päivän ruoan useampana pienempänä annoksena, tarjoilla ruoan korkeammalta (jolloin koira voi syödä pää ylhäällä toisin kuin lattiatasosta) tai jopa antaa närästyslääkettä – konsultoi eläinlääkäriäsi sopivan valmisteen valitsemiseksi. Ongelma poistuu yleensä kun pennut ovat syntyneet.

Muutokset käyttäytymisessä, kuten ärtyisyys ja varautuneisuus ovat normaaleja. Mitä lähempänä synnytystä narttusi on, sitä enemmän käytöskin muuttuu. Voisi olla hyvä turvata sille omaa rauhaa perheen muista koirista ja pitää se aina ulkona hihnassa siltä varalta, että se saa päähänsä kaivaa ihanan pesäkuopan ladon alle. Hormonit alkavat säädellä sen käytöstä koko ajan voimakkaammin, ja välillä odottava ja imettävä emo tuntuu ihan eri koiralta kuin tavallisesti. Anna tulevalle emolle niin paljon liikuntaa kuin se haluaa: tee pitkiä lenkkejä, jos lenkkeily maistuu tai käänny kotiin, kun koirasi haluaa. On tärkeää että se pysyy fyysisesti hyvässä kunnossa, mutta omilla ehdoillaan.

Koko pentueen keskenmeno on koirilla harvinaista, mutta sitäkin tapahtuu. Jos pentue menetetään ensimmäisinä neljänä viikkona, voi olla ettet edes huomaa sitä. Nartulla saattaa olla vähän vuotoa, mutta sitä voi olla vaikka kaikki on aivan kunnossa. Yleensä sikiöt imeytyvät nartun elimistöön ja on erittäin harvinaista, että koira synnyttää keskenmenneet pennut. On suhteellisen yleistä, että yksi tai useampi pentu kuolee kohtuun, koska sikiöissä on ollut jokin vika, ja ne imeytyvät ongelmitta nartun elimistöön. Joskus sikiö menehtyy liian myöhään imeytyäkseen, mikä voi käynnistää liian varhaisen synnytyksen. Jos koirasi alkaa synnyttää ennen 57. raskausvuorokautta, kaikkien pentujen hengissä pysyminen saattaa olla uhattuna ja on aina syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin!

Raskausajan muistilista:

• Ensimmäinen herpesrokotus 7–10 päivää astutuksen jälkeen

• Ultraäänitutkimus raskauden toteamiseksi 25–30 päivää astutuksen jälkeen tai kotona käytettävä raskaustesti 28 päivää ovulaation jälkeen

• Vaihda ruoka pennuille ja kantaville nartuille tarkoitettuun, ravintotiheämpään täysravintoon raskauden 30. päivänä, kun tiineys on varmistettu

• Madota narttu 42 päivää astutuksesta

• Toinen herpesrokotus 7–10 päivää ennen laskettua aikaa

• Röngenkäynti pentujen laskemiseksi noin 55–60 päivää astutuksen jälkeen

Näin valmistaudut synnytykseen, lue vinkit.