Kuinka koiran voi opettaa uimaan?

Kesäkuumalla pulahdus luonnonveteen on epäilemättä nopein ja tehokkain tapa helpottaa karvakaverin tukalaa oloa – ja onhan Suomessa koirankin hyvä osata uida. Muista silti, että jo kahlaaminen ja rannassa polskuttelu viilentää mainiosti, eikä koiraa koskaan saisi pakottaa uimaan. Pakottaminen saattaa aiheuttaa pahan pelkoreaktion, eikä säikähtänyt kaverisi ehkä koskaan mene enää vapaaehtoisesti veteen.

Periaatteessa jokainen koira osaa uida, mutta joillekin se on vaikeaa, ja hätääntynyt eläin voi räpiköidä itsensä nopeasti väsyksiin. Esimerkiksi rakenteelliset ominaisuudet tai painava turkki saattavat tehdä uimisesta liki mahdotonta. Moni paksuturkkisen koiran omistaja on huomannut kesäkarvaan ajellun kaverinsa yhtäkkiä nauttivan myös vesileikeistä. Hyvin paksu turkki myös kuivuu hitaasti, ja pitkään kosteana hautuva iho saattaa ärtyä.

Yleisille uimarannoille ei koiran kanssa saa mennä, mutta muut rannat ovat luvallisia myös karvatassuille. Muista tarkastaa sinilevätilanne ennen kuin päästät koiran veteen.

Etene ihan pienin askelin

Jos karvakorvasi ei todellakaan kuulu riemukkaasti veteen ponkaiseviin tyyppeihin vaan pikemminkin arastelee tassujensa kastelemista, voit yrittää houkutella sitä ihan vähän kerrallaan. Uimahalukkuus tai -haluttomuus on tutkitusti vahvasti periytyvä ominaisuus.

Varaa muutama helposti hampaisiin napattava kelluva vesilelu ja kiinnitä valjaaseen esimerkiksi Flexi tai pitkä, kevyt liina. Omassa mökkirannassa voi tietysti olla ilman talutintakin. Uima- tai pelastusliivistä voi olla harjoitellessa suuri apu, ja ainakin se lisää mahtavasti turvallisuutta (ja lämmittääkin, jos harjoittelupäivä on viileä). Liivi voi myös parantaa uima-asentoa.

Anna koiralle aikaa tutustua rauhallisesti veteen elementtinä. Vie se rauhalliselle rannalle, joka syvenee hyvin loivasti. Äkkisyvä säikäyttää helposti, ja pikkukoiralta ihan pienikin syvänne voi viedä jalat alta. Koirien kahluuallas voi olla todella kätevä apuväline veteen tutustumisessa; tipauta altaaseen houkutukseksi vaikka porkkananpaloja tai lempipallo.

Kun lemmikkisi jo mielellään kahlailee oma-aloitteisesti, voit heitellä sille lelua ihan pikkuisen kauemmas, lähes kuonon ulottuville, niin että se juuri ja juuri pääsee tekemään muutaman uintiliikkeen. Toista tätä useampana päivänä, hiljaa hyvä tulee.

Monet varovaiset kuonolaiset innostuvat myös ihmisen tai toisen koiran perässä vähän syvemmälle. Katso, ettei innostus johda liian pian liian pitkälle, jotta uintikaverisi hyvä fiilis säilyy. Pääasia on, että pulikointi on kivaa.

Ensi kesänä saatatte joutua aloittamaan kaiken alusta – pitkä talvi pyyhkii opittua mielestä. Ei kannata olla kärsimätön: edistyminen on seuraavan kerran todennäköisesti paljon nopeampaa.

Hauskoihin polskutteluhetkiin!

Entä jos koira onkin vesipeto, jota ei tahdo saada takaisin rannalle?

Todella uimahimoisen koirakaverin kanssa kannattaa karttaa rantoja, joissa on ilmeisiä riskipaikkoja. Hurjapää saattaa rantautua kaukanakin tai jäädä vesiliikenteen aaltoihin. Jos on ihan pakko vaikka matkan varrella päästä veteen, pidä koira valjaassa ja pitkässä liinassa. Uimaliivi huojentaa mieltä kun karvakamu on sitä sorttia, joka ui itsensä väsyksiin itse edes tajuamattaan.

Opeta varma luoksetulo, siitä on valtavasti hyötyä muutenkin koko koiran elämän ajan. Käy kouluttajan kanssa treenaamassa, jos koirasi sitkeästi tuntuu käyttävän korviaan ihan vain koristeina.
Käytä kahta vesilelua, voit saada koiran houkutelluksi rantaan kiinnostavalla varalelulla. Ja tietäähän heiluhäntäsi, että sinulla on superherkullisia nameja aina taskussa?

Turvavinkki!

Kannattaa panostaa turvallisiin kelluviin uimaleluihin. Keppihullu koira voi napata vedestä suuhunsa yllättävän terävän kapulan, joka rikkoo suun ehkä pahastikin.

Näin opetat koiran uimaan