Kissan virtsatietulehdus

Kissan alempien virtsateiden sairaudet (FLUTD)

Feline lower urinary tract disease (FLUTD) on termi, joka kattaa koko joukon kissan virtsarakkoa ja virtsatiehyitä vaivaavia sairauksia. Kattotermi on otettu käyttöön, koska virtsateiden ongelmat oirehtivat yleensä vain muutamalla tavalla, jotka eivät sellaisinaan ole spesifejä juuri yhdelle tietylle sairaudelle. Yleisesti ottaen FLUTD voi pitää sisällään mm. sellaisia sairauksia kuin virtsakivitauti, anatomiset epämuodostumat, bakteeri-infektiot ja virtsaputken tukokset. Alempien virtsateiden sairaudet jaetaan usein ei-tukoksellisiin ja tukoksellisiin. Yleisin syy näihin sairauksiin on kuitenkin idiopaattinen kystiitti, eli tulehdus, jolle ei löydy mitään erityistä syytä.

Oireet

• Tihentynyt virtsaaminen

• Kivulias virtsaaminen

• Verta virtsassa

• Tukkeutunut virtsaputki

• Epätavanomainen virtsaaminen

• Käytösmuutokset

• Hiekkalaatikon ulkopuolelle pissaaminen

• Lisääntynyt huomio ja hoitaminen virtsaputken aukon ympärillä

• Korostuneen kumara tai pinnistelevä asento pissatessa

Altistavia syitä alempien virtsateiden sairauksille

Virtsatieongelmille altistavia tekijöitä on useita, minkä vuoksi kissan aikaisemman sairaushistorian tietäminen olisi eläinlääkärille erittäin hyödyllistä. Joitakin altistavia seikkoja voivat olla:

• Vähäinen liikunta

• Yksinomaan kuivaruoan syöminen

• Vähäinen nesteen nauttiminen

• Stressistilanne tai ympäristönmuutos lähiaikoina

• Ylipaino

• Monikissatalous

• Virtsaputken tukokset yleisempiä uroksilla

Yleisin syy ei-tukoksellisiin virtsatievaivoihin on idiopaattinen kystiitti. Tälle tulehdussairaudelle ei ole löydettävissä tiettyä taustasyytä. Vaivan syistä on olemassa useita hypoteeseja, mutta yhtenäistä aiheuttajaa ei ole tunnistettu.

Toiseksi yleisin vaiva on virtsakivisairaus, eli kivet virtsarakossa, mikä aiheutuu kiteiden muodostumisesta virtsateissä. Kivet vaihtelevat mineraaliseoksiltaan, mutta struviitti- ja oksalaattikiviä pidetään kissoilla yleisimpinä. Vaivaa voi yrittää hallita tietyillä erikoisruoilla, mutta sekin saattaa johtaa vain toisen tyyppisten kivien muodostumiseen.

Virtsateiden tukokset ovat jotakuinkin yhtä yleisiä kuin virtsakivet. Tukokset aiheuttavat virtsan kulun vaikeutumisen tai jopa estymisen, josta voi olla seurauksena hyvinkin kivulias olo ja tulehdus. Tämäntyyppisen tulehduksen syitä voivat olla hapenpuute kudoksessa, idiopaattinen, aiemmat tulehdukset, kasvaimet tai muu kudoksen liikakasvu, tai virtsakivet.

Virtsatietulehdus, eli bakteeri-infektio, on yleensä melko harvinainen syy kissan alempien virtsateiden sairauksille, vaikkakin yleisempi yli 10-vuotiailla kissoilla. Myös naaraat ovat sille alttiimpia. Bakteeritulehdus on usein seurausta virtsakivistä, epänormaalista anatomiasta tai kudoksen liikakasvusta.

Milloin eläinlääkäriin?

Kissa pitää aina viedä eläinlääkärin tutkittavaksi, jos on pienikin epäilys virtsatieongelmista. Lemmikillä on todennäköisesti erittäin tukala olo ja jopa kipuja. Eläinlääkäri osaa tehdä oikean taudinmäärityksen ja lievittää kissan oloa asianmukaisella hoidolla. Mikäli olet kahden vaiheilla, etäeläinlääkäri auttaa nopeasti määrittelemään hoidon pikaisuuden tarpeen.

Tukkeutunut virtsaputki on akuutti ongelma, ja kissa on syytä kiidättää eläinlääkärille heti, koska tilanne voi olla hengenvaarallinen. Jos epäilet tukkeumaa, älä missään tapauksessa painele kissan vatsaa.

Eläinlääkärillä

Eläinlääkäri saattaa pyytää sinua tuomaan mukanasi virtsanäytteen. Kysy siinä tapauksessa ojeet klinikalta näytteen ottamiseen. Vastaanotolla otetaan todennäköisesti uusi näyte suoraan virtsarakosta. Näin saadaan varmasti puhdas näyte ja voidaan varmistaa, ettei aiempaan ollut päässyt epäpuhtauksia. Virtsanäyte menee seuraavaksi analysoitavaksi ja siitä tutkitaan mm. pH, väkevyys, mahdollinen veri, bakteerit, tulehdussolut, sokeri ja kiteet. Tulokset auttavat hoitavaa lääkäriä tekemään päätöksen tarvittavista toimenpiteistä.

Diagnoosista riippuen hoitovaihtoehtoja voivat olla välitön kirurginen toimenpide, muutokset ruokavalioon, tulehduskipulääke tai antibiootit. Epäillyt taustalla vaikuttavat syyt, kuten munuaisongelmat tai diabetes saattavat tarvita omat hoitosuunnitelmansa.