Eliminaatiodieetiksi kutsutaan ruokintakokeilua, jonka tavoitteena on selvittää, onko lemmikin iho- tai vatsaoireiden takana ruoka-aineallergia. Dieetin aikana rajoitettuun ruokavalioon lisätään yksitellen uusia raaka-aineita, jotta saataisiin selville, mikä niistä on oireiden takana.
Eliminaatiodieetti voidaan toteuttaa erikoisruoalla tai koti- tai raakaruokinnalla. Raaka-aineet pyritään valitsemaan niin, ettei lemmikki ole niitä ennen syönyt – allergiaoireita voivat aiheuttaa vain ne proteiinit, joille eläin on aikaisemmin altistunut.
Jos päädytään koti- tai raakaruokaan, valitaan käyttöön yksi proteiinilähde ja yksi hiilihydraattilähde. Tyypillisesti lihana käytetään esim. poroa, kalkkunaa tai lammasta, hiilihydraattina esim. kypsennettyä perunaa, kauraa, tattaria tai bataattia. Koiran eliminaatiodieettiin voi sopia myös kala, mutta kissan se altistaa ainoana eläinproteiinin lähteenä keltarasvataudille, ellei kehrääjä saa erillistä E-vitamiinilisää.
Raakaruokinnassa hiilihydraattilähde korvataan yhden kasviksen raakasoseella ja mukaan tavallisesti lisätään myös luita ja sisäelimiä, mutta vain yhdestä eläimestä.
Jos lemmikki on elämänsä aikana ehtinyt jo altistua laajalti erilaisille ruoka-aineille, voi etenkin proteiinilähteen valinta aiheuttaa melkoista päänvaivaa: kengurua, strutsia ja muita harvinaisia eläinproteiinin lähteitä on meillä hyvin harvoin tarjolla, ja ne ovat kalliita. Etenkin näissä tilanteissa on järkevin ja helpoin vaihtoehto turvautua allergikoille räätälöityyn täysravintoon, eli ns. koiran tai kissan allergiaruokaan.
Täysravinnoiksi sopivat rajoitetuista aineksista valmistetut, korkealaatuiset eläinkaupan tuotteet tai eläinlääkärivalikoimien ruoat, joiden proteiinit on pilkottu erityiskäsittelyllä.
Varsinaisen eliminaation osuus kestää yleensä n. 8 viikkoa. Tuona aikana lemmikki saa vain dieettiinsä kuuluvaa ruokaa ja vettä.
Eliminaation jälkeen alkaa altistusvaihe, jossa testataan oireiden mahdollisia aiheuttajia lisäämällä niitä ruokavalioon yhden proteiini- tai hiilihydraattilähteen viikkovauhtia. Altistuksen jälkeen palataan eliminaatiodieettiin muutamaksi päiväksi, ja mahdollisten oireiden helpotuttua voidaan kokeiluun ottaa seuraava ruoka-aine.
On tärkeää, ettei lemmikin kitaan pääse dieetin aikana uppoamaan mitään muuta kuin siihen valittua ruokaa. Kissat eivät saa metsästää hiiriä, eivätkä koirat mutustella heiniä tai maistella pupunkakkaa. Herkkupaloja, puruluita, lisäravinteita tai edes hammashoitotuotteita ei eliminaatiodieetillä olevalle lemmikille saa tarjoilla.
Perheenjäsenille ja vierailijoille kannattaa lempeän napakasti muistuttaa, että ihmisten ruokien livauttelu kuonokerjäläiselle pilaa koko eliminaatioponnistuksen ja tekee samalla hallaa lemmikin terveydelle.
Saalistus- ja pureskelutarvetta voidaan tyydyttää annostelemalla lemmikin omaa ruokaa aktivointileluun. Myös kuivatut eläinten osat sopivat joissakin tapauksissa purtaviksi: mikäli eliminaatiodieettiin valittuna proteiininlähteenä on esim. peura, voi kuivattua peuraa toki tarjota hyvillä mielin.
Allergiaystävällistä purtavaa koirille ovat myös Nylabone-nylonluut, joissa ei ole lainkaan oireita aiheuttavia proteiineja. Kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti – nylonluihin on moni koira ihastunut niin paljon, ettei enää kelpuuta tavallisia!
Parhaassa tapauksessa eliminaatiodieetti paljastaa oireiden aiheuttajaksi vain yhden ruoka-aineen, esim. maitotuotteet, naudan tai jonkin tietyn viljan. Pitkäjänteinen selvitystyö saa tällöin ilahduttavimman mahdollisen päätöksen: pienellä muutoksella voi olla radikaalisti lemmikin arkea parantava vaikutus, ja salapoliisi pääsee onnittelemaan itseään hyvin tehdystä työstä.
On hyvä muistaa, että iho- tai ruoansulatusoireiden taustalla voi olla myös elimellinen sairaus tai esim. lois- tartunta, jonka paraneminen edellyttää eläinlääkärin hoitoa. Allergiaoireetkin voivat toisaalta tarvita häätövauhtia eläinklinikalta: on esim. tavallista, että yliherkkyyden aiheuttamiin ihovaurioihin pesiytyy rapsuttelun ja nuoleskelun myötä sieni- tai bakteeri-infektio, joka ei suostukaan katoamaan itsekseen pelkällä yliherkkyyden aiheuttajan eliminoimisella.
Oma lukunsa on atooppiset iho-oireet, joiden syy on harvoin ruoka-aineyliherkkyydessä. Atopian taustalla on usein geneettinen alttius, joka aktivoituu esim. jonkin ympäristötekijän vaikutuksesta. Mm. siitepölyt, varastopunkit ja sieni-itiöt voivat aiheuttaa atooppista iho-oireilua. Erityisesti kevät ja syksy ovat atoopikoiden ongelma-aikaa.
Atopiaan eivät tavallisesti kuulu vatsavaivat, mutta sitäkin useammin esim. toistuvat korvatulehdukset. Ruoka-aineallergiassa oireet tyypillisesti jatkuvat niin kauan, kun koira saa ravinnon kautta herkistävää tekijää, atooppiset oireet taas tapaavat aaltoilla. Suoraa johtopäätöstä oireiden syystä ei kuitenkaan voi niiden ”sijainnista” ja esiintymistavasta tehdä.
Atooppisiakin lemmikkejä voidaan auttaa: mm. siedätyshoitosta on saatu erinomaisia tuloksia.
Käännythän eläinlääkärin puoleen, jos oireilu vaikuttaa häiritsevän lemmikkisi päivittäistä elämää! Yksi käynti voi säästää sinut pitkältä pohdinnalta.
Varaa aika eläinlääkärille täältä tai ota yhteys etäeläinlääkäriin älypuhelimesi välityksellä.
Harkitsetko pikkuisen pennun ottamista, vai joko sinulla on koiraystävä? Kokosimme yhteen ja samaan paikkaan kaiken, mitä karvakuonosi tarvitsee! Liity helposti myös Mustin ja Mirrin Kaveriksi, eli kanta-asiakkaaksi. Vouh, mitä elämää.
Harkitsetko pikkuisen kisunpennun ottamista, vai joko sinulla on kotitiikeri? Kokosimme yhteen ja samaan paikkaan kaiken, mitä silkkitassusi tarvitsee! Liity myös Mustin ja Mirrin Kaveriksi, eli kanta-asiakkaaksi. Miu, mitä elämää.