Helposti tunnistettava ja hurmaava bullterrieri tunnetaan parhaiten ainutlaatuisesta munanmuotoisesta päästään. Bullterrieri jalostettiin nimensä mukaisesti "härästä ja terrieristä", eli siinä yhdistyy bulldogin ja eri terrierirotujen perimä. 1800-luvun alkupuolella nykybullien edeltäjiä käytettiin taisteluissa koiria, härkiä ja jopa karhuja vastaan. Nykyisin tuntemamme bullterrierin alkuperäistä käyttötarkoitusta ei tunneta täysin, koska varsinaisesti rotu luotiin taistelukoirien kieltämisen jälkeen 1860-luvulla. Joka tapauksessa kaikki nämä ”viralliset” bullit olivat valkoisia, ennen kuin 1900-luvun alkupuolella kehiin alkoi ilmestyä myös värimuunnoksia.
Bullterrieri on seurakoirarotu ja monipuolinen perhekoira. Se osallistuu hanakasti kaikkiin aktiviteetteihin, joita voit sille tarjota, ja viihtyy toimintalajeissa ja vauhdikkaissa harrastuksissa, kuten agilityssä. Terrierin ja dogin geeneistä koostuvasta taustastaan johtuen bullterrieri voi olla hyvinkin itsepäinen ja itsenäinen. se ei sovi kaikille ja vaatii määrätietoista kasvatusta ja koulutusta alusta alkaen. Bullit tunnetaan ainutlaatuisesta persoonallisuudestaan, joka vastaa hyvin niiden ainutlaatuista muotoa.
Pokkeuksellisesti bullterrierin säkäkorkeudelle tai painolle ei ole rotumääritelmässä mitään määritelmiä tai rajoja, mutta koiran pitäisi olla kokoon nähden mahdollisimman voimakasrakenteinen ja ilmentää laatua ja sukupuolta. Useimmat bullterrierit ovat säkäkorkeudeltaan noin 45-50 cm ja painavat 20-35 kg. Bullin turkki on lyhyt, sileä, kiiltävä ja pinnanmyötäinen. Koskettaessa se tuntuu karkealta. Talvella seassa voi olla pehmeää pohjavillaa. Karvapeitteen väri on valkoinen, joko mustilla tai brindle-laikuilla tai ilman niitä. Myös mustajuovikas, punainen, kellertävä (fawn) ja tricolour ovat sallittuja.
Bullterrieri on rohkea, täynnä vauhtia ja sen elämänasenne on hauskanpitoa rakastava. Sen on oltava temperamentiltaan tasapainoinen ja koulutettavissa, ja jatkuvaa koulutusta se kyllä vaatiikin läpi koko elämänsä. Vaikka bullterrieri on itsepäinen ja itsenäinen, se on silti erityisen hyvä ihmisten kanssa ja pystyy lukemaan muiden koirien kehonkieltä melko hyvin. Bulli ei ehkä ole koirasosiaalisin mahdollinen rotu ja monet eivät ulkoile koirapuistoissa konfliktien välttämiseksi.
Rodussa esiintyy joitakin immunologisia sairauksia ja melko yleisiä ovat myös sydänongemat ja munuaissairaus. Suomessa rotuyhdistys tukee useita terveystutkimuksia. Ruotsissa on epävirallinen suositus sydämen, ihon ja munuaisten vuosittaiselle testaamisellei sairauksien varalta. Bullterriereillä on myös ulkomuototuomareille erityismääräyksiä, jotka koskevat pientä alaleukaa, ärtynyttä ihoa, ohutta turkkia ja liian pieniä silmäaukkoja.
Kysymys: Mitä minun pitäisi ottaa huomioon ennen bullterrierinpennun ostamista?
Vastaus: Bullterrierin pennut voivat olla kysyttyjä, koska niitä syntyy vuosittain verrattain vähän, joten kannattaa varautua odottamaan. On tärkeää tutustua rotuun kunnolla ennen bullterrieripennun ostamista, jotta varmistat teidän sopivan toisillenne. Varmista myös, että myyjä on vastuuntuntoinen bullterrierikasvattaja ja pennun hinta kohtuullinen. Jos harkitset bullipennun hankkimista, katso pentuoppaastamme, mitä kannattaa ajatella ennen ostamista.
Kysymys: Mitä eroa on kääpiöbullterrierillä ja bullterrierillä?
Vastaus: Kääpiöbullterrierin ja bullterrierin ero on niiden koko, kääpiöbullterrierin säkäkorkeus saa olla enintään 35 cm, kun taas bullterrierillä ei ole virallista kokoasetusta, mutta ne ovat yleensä säkäkorkeudeltaan 45-50 cm. Sanotaan myös, että kääpiöbullterrierit ovat äkkipikaisempia ja aktiivisempia ja bullterrierit rauhallisempia ja rennompia.
Harkitsetko pikkuisen pennun ottamista, vai joko sinulla on koiraystävä? Kokosimme yhteen ja samaan paikkaan kaiken, mitä karvakuonosi tarvitsee! Liity helposti myös Mustin ja Mirrin Kaveriksi, eli kanta-asiakkaaksi. Vouh, mitä elämää.