Berninpaimenkoira toimii nykyään pääasiassa perhe- ja seurakoiran tärkeässä tehtävässä. Lempeä ja luotettava rotu on kuitenkin myös letkeä harrastuskoira. Alun perin berniä pidettiin työkoirana: se veti mm. maitokärryjä, vahti maatalojen pihoja sekä toimi apuna karjan paimennuksessa.
Rotu sopii mainiosti reippaiden ulkoilmaihmisten retkeilykaveriksi maaseudulle ja kaupunkiin. Se soveltuu myös lapsiperheeseen, kunhan vahvan ja virmakan koiran ulkoilutus- ja koulutusvastuu on aikuisella. Suurikokoinen ja varsinkin nuorena touhukas Puuha-Pete kaipaa myös pitkäjänteistä ohjausta, jotta siitä kasvaisi kiva koirakansalainen. Bernin omistajan hyveisiin kuuluukin kärsivällisyys ja kiinnostus koiran kouluttamiseen nykyaikaisin keinoin. Ryppykuonoiselle suorittajalle berninpaimenkoira ei ole ehkä kaikkein paras valinta, mutta jos omistaja on motivoitunut, saa rodusta oivan kuoman esimerkiksi vesipelastuspuuhiin tai palveluskoiralajeihin.
Rodun rakastajan erityispiirteisiin kuuluu poikkeuksellisen hyvä karvan- ja hiekansietokyky sekä taito sulkea tietoisuudesta kurakelien ja pitkän turkin kivulias yhtälö. Poikkitieteellisen tutkimuksen mukaan berninpaimenkoiran hihnan päätä pitelee perheellinen, touhukas aikuinen, joka nauttii pitkistä kävelylenkeistä, kesämökin työleireistä ja pakkaspäivistä. Toisinaan tämä sama kaksijalkainen intoutuu koiraharrastuksista ja tuo treenikentän laidalle raikkaan karvaisen tuulahduksen.
Rodulla on kolmivärinen pitkä, paksu, pehmeä ja kiiltävä turkki, joka on suora tai hieman laineikas. Karvapeite pidetään kunnossa viikottaisella harjauksella, karvanlähtöaikana viikatetta voi heiluttaa vaikka joka päivä. Turkki pestään tarpeen mukaan ja jos ajatus urakasta huimaa, voi tassutoverin tuoda perusteelliseen pesuun Mustin ja Mirrin turkinhoitopalveluihin.
Rodulla tavataan mm. erilaisia luusto-ongelmia, kuten lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöitä, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, epilepsiaa ja kasvainsairauksia. Rotu kuuluu ns. PEVISA-ohjelmaan, eli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan. Jalostukseen käytettävillä koirilla tulee olla tehtynä virallinen lonkkakuvaus- ja kyynärkuvauslausunnot. Ennen koiran hankkimista suosittelemme lämpimästi tutustumista berninpaimenkoiran rotukohtaiseen jalostuksen tavoiteohjelmaan (JTO), josta löytyy kattavasti tärkeää tietoa rodun terveystilanteesta.
Rotu on ikiomille ihmisilleen hyvin uskollinen, luotettava ja lempeä lemmikki. Se on seurallinen ja sosiaalinen ja hyväksyy lähipiiriinsä estoitta oman perheen kaverit ja kaverin kaverit. Berni ei tunnu hahmottavan omia fyysisiä rajojaan, vaan kipuaa sylkkyyn kera karvaisen peppunsa ja jättisuurien tassujensa. Rotua käytetään avoimen, varman ja ystävällisen persoonaallisuutensa vuoksi terapiakoirana. Usein rotua tuntematonkin on kuullut Hali Berneistä; berninpaimenkoirista, jotka käyvät rutisteltavina ja rapsuteltavina mm. palvelutaloissa, päiväkodeissa ja vammaisten hoitokodeissa. Massiivisen karhun kaulailu on kenelle tahansa elähdyttävä kokemus.
Berninpaimenkoiralla on yleensä hyvät hermot, eikä se hötkyile pienistä. Rotu ei ole säpäkkä sähikäinen vaan sen temperamentti on kohtuullinen. Se on silti luonteeltaan valpas ja touhottaa mielellään mukana menossa. Rodun karvaisen kuoren alla asuu hivenen herkkä, avoin, sopeutuva ja helposti motivoitava koirakansalainen. Sen kanssa hedelmällisin yhteistyö syntyy älyllä ja lempeydellä – ei koskaan voimalla tai pakotteilla. Berni on keskimäärin koirasosiaalinen rotu ja tulee yleensä hyvin juttuun toisten tassutovereiden kanssa. Se elää rauhaisaa rinnakkaiseloa myös muiden lajien, kuten kissojen kanssa.
Kysymys: Mitä tulee ottaa huomioon ennen berninpaimenkoiran pennun hankkimista?
Vastaus: On tärkeää harkita tarkasti, sopiiko rotu varmasti elämäntyyliisi ja pystytkö käyttämään runsaasti aikaa koiran peruskoulutukseen ja aktivointiin. Rotu on aikuisena suurikokoinen ja sen mukana elämään tulee runsaasti irtokarvaa, hiekkaa ja sotkua. Oletko valmis? Kuten useimmilla roduilla, myös berninpaimenkoirilla on erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Ennen koiran hankintaa, tutustu rodun yleiseen terveystilanteeseen.
Sopisiko joku toinen rotu sinulle paremmin? Tutustu tähän sivuun.
Kysymys: Paljonko berninpaimenkoira maksaa?
Vastaus: Useimpien rekisteröityjen rotukoirien hinta Suomessa on noin 1200–1900 euroa. Hinta sisältää yleensä pennun rekisteröimisen, tunnistusmerkinnän mikrosirulla, eläinlääkärin tarkastuksen ja koiranruokaa mukaan uuteen kotiin. Kasvattajalle koituu kuluja myös aikuisten koirien erilaisista terveystarkastuksista. Ne ovat tärkeä osa rodun jalostusta. Bernin hankintahinta on usein pienin kulu, joka karvakorvan holhoajalle lankeaa maksettavaksi. Vuosien varrella lemmikin ylläpitoon tulee uppoamaan paitsi vapaa-aika myös varallisuus: koira tarvitsee laadukasta ruokaa, joitakin tarvikkeita, rokotukset, eläinlääkärin hoitoa ja usein myös vakuutuksen.
Kysymys: Mikä on berninpaimenkoiran paino?
Vastaus: Urosten ihannepaino on 40-54 kg ja narttujen ihannepaino 31-45 kg. Kaikkien rotujen sisällä on kuitenkin melko suurta vaihtelua yksilöiden luonteen, koon ja terveyden välillä.
Kysymys: Mitä berninpaimenkoira syö?
Vastaus: Sopiva ruokinta riippuu koiran ikäkaudesta ja aktiivisuustasosta. Jos berni toimii aktiivisena harrastuskoirana, siltä vaaditaan lajista riippuen erityistä kestävyyttä ja sen tulee saada riittävästi energiaa ruoastaan. Kevyemmällä liikunnalla olevan koiran energiansaantiin on tärkeää kiinnittää huomiota, jotta haukun uuma ei häviä. Jokaisen koirarodun ruoan on hyvä sisältää runsaasti lihaa, energiankulutukseen sopeutettu määrä rasvaa, kuituja sekä välttämättömät vitamiinit ja kivennäisaineet. Koiran voi ruokkia joko laadukkaalla raakaruoalla tai käyttää ikä- ja aktiivisuustasoon sopivaa kuivaruokaa. Jos koiralla on atopiaa, allergioita tai muita terveyshaasteita, kysy ruokintaohjeet eläinlääkäriltä.
Kysymys: Mikä on berninpaimenkoiran elinikä?
Vastaus: Keskimääräinen elinikä on noin 8 vuotta. Bernin ikä riippuu kuitenkin ennen kaikkea koirayksilön terveydentilasta.
Onneksi olkoon! Muistathan sosiaalistaa pentuasi runsaasti ennen 12 viikon ikää. Koiranpentuoppaan ja ohjeet löydät täältä.
Eläinkouluttajan täsmävinkit berninpaimenkoiran pennun omistajalle:
Itsehillintä: Pieni karhunpoika on intopinkeä ihanuus. Siksi sille kannattaa jo koirantaimesta asti kouluttaa itsehillinnän alkeita. Harjoituksia tehdään normaalin elämänmenon yhteydessä. Lue helpot ohjeet täältä ja katso video.
Hihnaharjoittelu: Berni on vahva ja vilkas koira – varsinkin nuorena. Villin viikarin kanssa aloitetaankin hihnaharjoittelu heti pentuna, jotta tehotassu ei kasva katujyräksi. Vetäminen saattaa aiheuttaa helposti koiralle lihasjumeja ja virheasentoja.
P.S. Huomioithan, että jokaisen koirarodun sisällä on suurta vaihtelua yksilön käyttäytymisessä ja terveydessä.
Harkitsetko pikkuisen pennun ottamista, vai joko sinulla on koiraystävä? Kokosimme yhteen ja samaan paikkaan kaiken, mitä karvakuonosi tarvitsee! Liity helposti myös Mustin ja Mirrin Kaveriksi, eli kanta-asiakkaaksi. Vouh, mitä elämää.