Koska koira on ruoansulatukseltaan lihansyöjä, raakaruoka on sille lajityypillisesti oikeanlaista ravintoa. Oikein toteutettuna se on siis erittäin terveellinen ruokintatapa kaikenikäisille ja -rotuisille koirille. Mitä raakaruokinnasta sitten tulisi tietää ennen sen aloittamista? Lue vastaus tästä artikkelista!
Helpoin tapa raakaruokkia koira on valita raakatäysravinto, joka sisältää valmiiksi optimimäärän koiran tarvitsemia suojaravintoaineita. Raakatäysravinnot soveltuvat koiran ainoaksi ruoaksi, mutta niitä voidaan käyttää myös 50/50-ruokintamallissa (puolet kuivaruokaa ja puolet raakaruokaa). Valikoimastamme löydät raakatäysravintoja erilaisiin tarpeisiin ja eri-ikäisille koirille. Halutessaan raakaruokavalion voi myös suunnitella itse, ja etenkin jos koira kärsii allergioista tämä voi olla kaikkein toimivin ratkaisu. Raakaruokavaliota koostettaessa kannattaa huomioida ainakin seuraavat asiat:
Ruokavalion pääraaka-aineena on aina luuton liha. Eri lihojen energiamäärät vaihtelevat, joten lihoja valitessa tulee huomioida koiran kulutus ja ravitsemustila.
Luuainesta annetaan kalsiumin lähteenä 1–1,5 g / per koiran painokilo / päivä. Tämä merkitsee sitä, että 10 kg painava koira tarvitsee päivittäin noin 10–15 grammaa luuainesta. Eri tuotteiden kalsiumpitoisuudet vaihtelevat. Luuta ei tule antaa liikaa!
Koira tarvitsee viikoittain maksaa saadakseen muun muassa A-vitamiinia. 10 kg painavalle koiralle voi antaa viikoittain 2-3 naudanmaksakuutiota.
Jotta koiran vatsa toimisi hyvin ja uloste olisi tasalaatuista, on sille hyvä tarjota pieni määrä kuitua päivittäin, esimerkiksi kasvissosetta tai psylliumia.
Toisinaan lihan voi korvata erilaisilla kaloilla. Kalan voi antaa myös kokonaisena, jos koira sen suostuu syömään.
Koiralle voi tarjota myös kananmunaa. Jos koira on kovin ylipainoinen, on kananmunan antamista syytä rajoittaa. Raaka kananmunanvalkuainen myös vähentää tiettyjen ravinteiden imeytymistä, joten sitä ei suositella päivittäin.
Lisäravinteiden tarve riippuu siitä, mitä koira todella syö. On siis tunnettava koiran ravitsemukselliset tarpeet sekä osattava laskea suuntaa antavasti, mitä se ruoastaan saa.
Sinkki ja D-vitamiini ovat yleisimmin suositeltavia lisäravinteita ruokavaliota täydentämään.
Kalsiumia on välttämätöntä antaa päivittäin, mikäli koira ei voi syödä ollenkaan luuainesta.
A-vitamiini tarvitaan myös lisäravinteeksi, jos koira ei syö mielellään maksaa.
E-vitamiinin lisäämisestä ruokavalioon on hyötyä monille työ- ja urheilukoirille sekä rasvaista ravintoa syöville.
Jodia saadaan ruokavalioon sopivasti annostelemalla pieni määrä merilevää ruoan sekaan.
Omega-3-rasvahappoja on lisäksi suositeltavaa tarjota kiinteänä osana lemmikin ruokavaliota.
Jos lemmikin ruokavalio on rajoittunut esimerkiksi allergian vuoksi, voi olla perusteltua antaa lisäksi täsmäravinteita juuri tiettyyn eritystarpeeseen. Valikoimastamme löydät lisäravinteita myös nivelten sekä suun ja hampaiden hyvinvoinnin tueksi. Tutustu laajaan ravintolisävalikoimaamme täältä!
Monet koirat nauttivat raakaluiden kaluamisesta, ja se onkin erinomaista lajityypillistä virikettä. Pureskeleminen myös rauhoittaa koiraa. Koira tulee aina totuttaa varovaisuutta noudattaen luuainekseen, ja on tärkeää huomioida, että luu kovettaa voimakkaasti ulostetta. Ongelmien välttämiseksi tulee valvoa tarkasti, ettei koira syö kovin suurta määrää luuainesta yhdellä kertaa. Kalsiumin lähteeksi ruokavalioon soveltuvat parhaiten jauhettua luuta sisältävät tuotteet. Myös niitä suosittelemme antamaan maltillisia määriä. Liika luuaines ei hyödytä koiraa. Joillekin koirayksilöille luuaines ei sovellu missään muodossa ruokavalioon. Tällöin kalsiumin saanti tulee turvata tarjoamalla se lisäravinteen muodossa. Jos koiralla on tapana ahnehtia, on tärkeää huolehtia, että se syö luita vain valvotusti! Lemmikin omistajan on tärkeää tiedostaa luiden syömiseen liittyvä riskit. Muistathan, että kaikkien tuotteiden tarjoaminen on aina omistajan vastuulla!
Monissa koiratalouksissa lemmikit ruokailevat niin sanotulla 50/50-mallilla. Tämä merkitsee sitä, että puolet ruokavaliosta koostuu kuiva- tai märkätäysravinnosta ja puolet mistä vain raakaravinnosta. Tällöin koira saa täysravinnoista tarvitsemiaan suojaravinteita, mutta hyötyy samalla raakaruoan ravitsevuudesta. Varman päälle pelaat, kun poimit raakaruoastakin käyttöön täysravinnot. 50/50-ruokintamalliin soveltuvat erityisen hyvin kotimaiset SMAAK-raakatäysravinnot sekä SMAAK-perussarjan luuttomat raakapakasteet. Lue lisää koiran sekaruokinnasta täältä!
Suomessa raakaruoan tuotantoprosessia valvotaan hyvin tarkasti, aina tuotantotiloilta myymälöihin saakka. Kotimaiset tuotteet ovat puhtaita ja niiden tarjoileminen on turvallista. Teoriassakaan salmonella ei juurikaan ole riski terveelle koiralle. Ruoka kiitää pikavauhtia koiran erittäin happaman vatsalaukun ja lyhyen suoliston läpi. Salmonellabakteerilla on jokseenkin pitkä itämisaika, joten tästä syystä koira on ihmistä paremmassa asemassa. Kaikessa lihan käsittelyssä tulee kuitenkin aina huomioida hyvän keittiöhygienian tarpeellisuus* taloudessa elävien kaksijalkaisten vuoksi!
Kotimaisesta raakalihasta, jonka käsittely on tapahtunut asianmukaisesti, ei voi saada loistartuntaa. Joidenkin tiettyjen järvikalojen antamista raakana on hyvä välttää loisvaaran vuoksi. Merikaloissa (ja joissakin makean veden kaloissa) ei tavata loisia, joten niiden tarjoileminen raakana on turvallista.
Ennen madotus eli sisäloisten häätö tehtiin rutiininomaisesti syksyisin ja keväisin. Nykyään tiedetään, että suurin osa koirista ei kanna sisäloisia lainkaan. Uusimman ohjeen mukaan lemmikiltä on suositeltavaa tutkia ulostenäytteet kerran vuodessa ja madottaa lemmikki vain, jos sisäloisia todetaan. Emokoirat ja pienet pennut madotetaan tiheämmin. Erilaiset loiset voivat tarttua koiraan esimerkiksi tartuntaa kantavan koiran ulosteen tarkasta nuuhkimisesta.
Lue lisää koiran madottamisesta täältä!
Aina kun lemmikin ruokavaliota muutetaan, on tärkeää tarkkailla ulosteen koostumusta ja määrää. Löysä vatsa kertoo aina suolistoflooran epätasapainosta. Mikäli ripuli yllättää, on tärkein asia rauhoittaa koiran vatsa. Ruokapäiväkirjan pitäminen kannattaa muutosvaiheessa, jotta mahdolliset ripulia aiheuttavat raaka-aineet voidaan tunnistaa.
Tyypillisemmin raakaruokaa syövällä koiralla ongelmaksi saattaa muodostua liian kova uloste. Kova uloste kielii pääsääntöisesti liian suuresta luuaineksen määrästä ruokavaliossa. Tällöin on hyvä vähentää tarjotun luuaineksen määrää tai korvata jauhetut luut kalsiumvalmisteella. Luuainesta sisältävät tuotteet korvataan runsaasti nestettä sisältävällä lihalla ja kuidun määrää ruokavaliossa saattaa olla hyvä nostaa.
Moni koira voi innostua jopa vähän liikaakin herkullisesta raakaruoasta, jolloin koiran hotkiessa ruoka saattaa tulla nopeasti palautepostina ulos. Tällöin voi olla hyvä jakaa päivän ruoka mahdollisimman useaan pieneen annokseen. Ruoan voi tarjota myös erilaisista labyrinttikupeista, jotka estävät koiraa syömästä liian vauhdikkaasti.
Oikein koostettu raakaruokavalio ylläpitää koiran hyvää terveyttä ja usein nostaa sen vireystasoa. Vaikka ruokintatapa saattaa aluksi vaikuttaa vaivalloiselta ja monimutkaiselta, se maksaa varmasti vaivan takaisin.
Täältä löydät mm. kotimaiset SMAAK-raakapakasteet!
Lemmikkieläinten raakaruokaan ja raakaruokintaan liittyy väistämättä suurempia mikrobiologisia riskejä kuin lämpökäsiteltyyn ruokaan ja sen käyttämiseen. Tämä tarkoittaa, että raakaruokaa on käsiteltävä kotikeittiöissä erityisen huolellisesti, jotta niissä mahdollisesti esiintyvät tautia aiheuttavat mikrobit eivät sairastuta ihmisiä. Ruokaviraston tekemässä raakaruokatutkimuksessa (2018) raakaruoista löytyi mm. antibiooteille vastustuskykyisiä MRSA-bakteereita ja tautia aiheuttavia suolistoperäisiä bakteereita.
SAIRASTUMISEN VÄLTTÄMISEKSI MUISTA:
Lemmikkieläinten raakaruoassa voi olla ihmisille tai eläimille haitallisia mikrobeja, jotka voivat siirtyä ihmisiin huolimattoman käsittelyn seurauksena.
Säilytä ja sulata raakaruoka pakkauksessa ja selvästi erillään elintarvikkeista. Huolehdi, että sulamisnestettä ei pääse valumaan jääkaappiin tai keittiön pinnoille.
Älä käytä raakaruoan käsittelyssä samoja välineitä tai astioita kuin ruoanlaitossa.
Pese astiat, välineet ja lemmikkieläimen ruokakuppi kuumalla vedellä ja pesuaineella käytön jälkeen.
Huolehdi, että lapset eivät pääse ruokakupille tai koske raakaruokaan. Huomioi, että myös lemmikkieläin voi olla tartunnan lähde.
Älä koske raakaruokaan käsin. Pese aina kädet hyvin heti raakaruoan käsittelemisen jälkeen.
Kerää ulosteet hygieenisesti ja laita sekajäteastiaan. Ulosteet voivat levittää haitallisia mikrobeja myös maahan jätettynä.
Erilaisten ruokavaihtoehtojen viidakossa seikkaileminen voi olla hankalaa tarkkavainuisimmallekin tassusankarille! Ruokintaoppaamme auttaa lemmikinomistajaa vastaamalla yleisimpiin kissan tai koiran ruokintaan liittyviin kysymyksiin.