Kun koira pelkää

Koiralle pelko on aina todellista

Pelokas koira ei kykene rentoutumaan. Se valitsee toimintatavan jännittävässä tilanteessa luonteensa ja opittujen käytösmallien pohjalta. Yleisimmät käytösmallit voidaan luokitella kolmeen kategoriaan:

• tappelu (fight)

• pakeneminen (flight)

• jähmettyminen (freeze).

Jos koira ei pelkoa kokiessaan pääse toteuttamaan sille ominaista tai opittua käytösmallia, pelko purkautuu jollakin toisella käytöksellä. Tästä syystä pelokkaita koiria sanotaan usein arvaamattomiksi.

Toisin kuin usein myös luullaan, koira ei kykene osoittamaan käytöksellään mieltään, vaan vastaa toiminnallaan eri ärsykkeiden aikaansaamiin tunnetiloihin. Muista, että käytösten taustalla on aina jokin todellinen syy, kuten pelko. Älä koskaan ota koiran käytöstä henkilökohtaisesti: koiran pelko ei ole epäluottamuslause omistajalle!

Tiesitkö?

Ahneinkin koira kieltäytyy pääsääntöisesti syömästä makupaloja silloin, kun sen kehon pelko- ja stressitila kohoaa huomattavasti. Syöminen on siis erinomainen mittari koiran mielen ja kehon tilasta. Voimakas stressi heikentää merkittävästi uusien asioiden oppimiskykyä.

Kuinka pelkotilat syntyvät?

Arkuus on osittain periytyvä ominaisuus. Pelkotilat taas syntyvät usein puutteellisesta sosiaalistamisesta varhaisessa pentuvaiheessa tai epämiellyttävistä kokemuksista. Ei myöskään ole epätavallista, että pelkotilan taustalta paljastuu vakavia terveysongelmia. Pelko heikentää aina koiran elämänlaatua.

• Koiraa ei tule koskaan pakottaa tilanteeseen, jossa se tuntee pelkoa. Pakottaminen pahentaa aina pelkotiloja!

• Pelot yleistyvät hyvin nopeasti ja voimakkaasti.

Niin sanottu ”pelkoehdollistuma” voi syntyä esimerkiksi seuraavalla tavalla: Koira on ulkoilemassa omistajansa kanssa, kun ohi ajavasta kuorma-autosta kuuluu yhtäkkinen pamaus. Koira pelästyy yllättävää ääntä ja yhdistää salamannopeasti kaiken ympärillä olevan kokemaansa pelon tunteeseen. Tätä tunteen ja ärsykkeiden yhdistymistä toisiinsa kutsutaan pelkoehdollistumaksi.

Myöhemmin koira saattaa alkaa pelätä ihmisen näkökulmasta outoja ja hassujakin asioita. Omistaja ei ehkä tiedosta, että pamauksen kuuluessa hän seisoi koiransa kanssa tietyssä kadunkulmassa, ohi ajoi polkupyörä, omistajalla oli kahiseva takki ja kaukana käveli ihminen sateenvarjon kanssa. Omistaja alkoi ehkä tyynnytellä koiraa, käyttäen lohduttelevaa sanaa. Nämä kaikki asiat jäivät ehkä huomiotta ihmiseltä, mutta koiran aivot taltioivat ne hetkessä ja yhdistivät ärsykkeet pelon tunteeseen.

Miten pelko laajenee?

Pahimmillaan pelkotila yleistyy ja koira ahdistuu. Pikkuhiljaa pelko alkaa käsittää kaikki alkuperäisessä tilanteessa olleet ärsykkeet. Se alkaa myös kohdistua asioihin, jotka vain etäisesti muistuttavat niitä.

Esimerkiksi, aiemmin pelästyessään, koiran aivoihin jäi muiden asioiden lisäksi myös muistijälki omistajan kahisevasta takista. Hiljalleen kaikki kahisevat vaatteet ja kankaat alkavat ahdistaa ja pelottaa koiraa. Omistaja ei ehkä ymmärrä käytöstä, eikä ota sitä tosissaan. Koiralle pelko on kuitenkin todellinen.

Pelkojen vyyhti voi olla laaja ja vaikeasti hallittava ja johtaa pitkäkestoiseen ahdistukseen ja stressiin. Elimistön jatkuva hälytystila saattaa lopulta sairastuttaa koiran myös fyysisesti.

Opittu avuttomuus

Jos koira joutuu tilanteeseen, jossa se altistetaan voimakkaalle pelolle, mutta se ei pysty vaikuttamaan itse millään tavalla tapahtumien kulkuun, voi seurata tila, jota kutsutaan opituksi avuttomuudeksi. Kyseessä on koiran elimistölle hengenvaarallisen voimakas stressitila, jonka seurauksena koira lamaantuu täysin ja vaipuu vakavaan apatiaan.

Koulutusmetodina koiran pakottaminen pelon äärelle on paitsi julma ja koiran terveydelle vaarallinen myös Suomen eläinsuojelulain vastainen. Opittu avuttomuus ei koskaan paranna koiraa pelkotilasta, vaan johtaa vakaviin seurauksiin.

Tiesitkö?

Pelkokäytöksen taustalta voi löytyä myös kliinisen terveyden ongelmia. Jos koiran käytös on muuttunut ilman havaittavaa syytä, tulee hoitaminen aloittaa aina eläinlääkärin tarkastuksella. Eläinlääkäri voi sulkea pois mahdolliset käytökseen vaikuttavat sairaudet ja kiputilat.

Pelkotiloista voi toipua!

Pelkotilojen poiskouluttamisessa käytetään usein menetelmiä joita kutsutaan siedättämiseksi ja vastaehdollistamiseksi. Nämä menetelmät ovat turvallisia, toimivia ja tarjoavat pitkäkestoisen ratkaisun. Ne vaativat omistajalta kuitenkin sitoutumista sekä lähes poikkeuksetta koulutetun eläintenkouluttajan apua.

1. Siedättäminen

Koiraa voidaan ”siedättää” kestämään aiemmin pelkoa tuottavaa asiaa eli ärsykettä, kun toimitaan koko ajan koiran pelkokynnyksen alapuolella. Tämä merkitsee sitä, että pelkoärsyke tuodaan niin lievänä esiin, että koira vain hieman valpastuu, mutta ei osoita minkäänlaisia stressin tai pelon merkkejä.

Jos koira on pelästynyt aiemmin mainittua kuorma-auton pamausta, sitä aletaan siedättää pamausten ääniin. Alkuun ärsykkeeksi riittää esimerkiksi pieni kynän naputtelu pöydän pintaa vasten. Ärsykkeen, tässä tapauksessa äänen, voimakkuutta nostetaan hyvin rauhallisesti, usean päivän ajanjaksolla. Koiran tunnetilaa tulee tarkkailla koko ajan. Lopulta päästään tilanteeseen, jossa kohtuulliset pamautukset eivät saa koirassa aikaan reaktiota, vaan se pysyy koko ajan rentona. Tämän jälkeen siirrytään ”vastaehdollistamiseen”.

Jotta koira voisi vapautua peloistaan, tulee jokainen ärsyke siedättää erikseen. (Kuorma-auto, pamaukset, kadunkulma jossa säikähdyksen hetkellä seistiin, polkupyörä, kahisevat kankaat, omistajan tilanteessa käyttämä ”lohduttelusana” jne.) Prosessi saattaa tuntua omistajasta raskaalta ja laajalta, mutta kun pelkoärsykkeet on kirjattu ylös ja kouluttaminen tehdään suunnitelmallisesti koiran ehdoilla, etenee se yleensä alun jälkeen melko nopeasti.

2. Vastaehdollistaminen

”Vastaehdollistaminen” on koulutustaito, jonka jokainen voi oppia. Yksinkertaisesti se tarkoittaa sitä, että koiralle luodaan tietoisesti täysin uudenlainen tunnetila. Jos koira on aiemmin tuntenut pelkoa nähdessään kuorma-auton, luodaan sille tunne, että kuorma-auto tarkoittaa aina ihania asioita. Tunnetila muuttuu siis myönteiseksi, kun koiran aivot alkavat yhdistää asioita uudella tavalla.

Usein kouluttamisessa käytetään ruokaa ja makupaloja apuna, koska monet koirat pitävät niistä. Syöminen myös rauhoittaa fysiologisesti koiraa. Kouluttajan on helppoa säädellä ruoan ja makupalojen antamista koulutustilanteessa.

Palataan tilanteeseen, jossa koiraa siedätettiin pamautusten ääniin. Kun koira sietää rennosti pientä kynän naputtelua pöydän pintaan tai hyvin hiljaisia pamautusten ääniä (esimerkiksi YouTubesta), lisätään tehoja koulutukseen, syöttämällä koiraa aina äänen kuuluessa. Välittömästi äänen loppuessa ruoan tulo kouluttajalta lakkaa. Koiran aivoissa mielikuva ja tunnetila alkavat toistojen myötä muuttua. Pamauttelu merkitsee ruokaa eli jotakin erityisen hyvää. 

• Samalla hetkellä, kun ärsyke alkaa, koiraa syötetään esimerkiksi antamalle sille kädestä ruokaa.

• Samalla hetkellä, kun ärsyke päättyy, ruoan tulo kouluttajalta loppuu.

• Vastaehdollistettaessa tarkoitus ei ole varsinaisesti ”palkita” koiraa, vaan todellakin syöttää koiraa!

Ruokaa tai makupaloja ei tarjoilla siis yksi kerrallaan vaan koira saa syödä niitä niin runsaasti kuin se ehtii, silloin, kun ärsyke on läsnä.

Vastaehdollistamista voi käyttää monissa tilanteissa. Arkatassut saadaan usein vastaehdollistamisen keinoin tottumaan nopeasti uusiin tilanteisiin ja asioihin.

3. Uusi käytös pelkokäytösten tilalle

Kun koiran tunnetila on toistojen myötä muuttunut rennoksi, on aika opettaa sille uusi käytösmalli. Sen tarkoitus on korvata aiempi pelkokäytös. Korvaavaksi käytökseksi kannattaa valita jokin koiralle tuttu ja helppo liike, esimerkiksi istuminen. Koulutuksen myötä koira oppii, että aiemmin pelkoa tuottavan asian ilmaantuessa, kuuluu aina istua alas.

Uusi käytös tarjoaa selviytymismallin yllättävissä tilanteissa. Rutiininomainen käytös rauhoittaa koiraa ja auttaa sitä tulevaisuudessa selviytymään.

Kun koira on siedätetty ja vastaehdollistettu, sen tunnetila aiemmin pelkoa aiheuttaneita asioita kohtaan on muuttunut mukavaksi ja rennoksi. Nyt uusi toimintamalli on helppo ja nopea opettaa koiralle.

• Tuo aiemmin pelkoa aiheuttanut ärsyke esiin.

• Todennäköisesti koirasi jo katsahtaa sinuun sen huomatessaan. Tämä asiahan tarkoitti herkullisia makupaloja!

• Sen sijaan, että palkitsisit nyt koiraasi katsekontaktista, pyydä sitä istumaan ja palkitse välittömästi useita kertoja.

Toista tätä harjoitusta mahdollisimman paljon, näin käytöksestä tulee "automaatio" koirallesi.

4. Yleistetään!

Jotta koira todella vapautuu pelon tunteista ja toimii uudella tavalla, on tärkeää harjoitella opittuja asioita myös uusissa paikoissa ja tilanteissa. Mitä useammissa paikoissa harjoittelet karvatassusi kanssa, sen varmempaa sen käytöksestä tulee. Muista, että aina uudessa paikassa tai tilanteessa harjoituksen lähtötasoa tulee laskea, jotta koira voi onnistua!

• siedätä

• vastaehdollista

• opeta korvaava käytösmalli

• yleistä

Lopuksi

Koiran toipuminen vaikeistakin pelkotiloista on mahdollista. Omistajan tulee kuitenkin olla motivoitunut ja sitoutunut usein pitkäkestoiseenkin projektiin. Pikaratkaisuja käytöksen muokkaamiseksi on syytä välttää, sillä ne eivät todellisuudessa poista koskaan taustalla olevia syitä. Keskeneräisen koulutusprosessin aikana tulee huolehtia, että koira ei kohtaa pelkoa aiheuttavaa asiaa hallitsemattomasti.

Vaikeiden pelkokäytösten pois kouluttamiseen on suositeltavaa hakea apua. Ammattiinsa koulutetut eläintenkouluttajat löytyvät keskitetysti Suomen eläintenkouluttajat ry:n sivuilta. apua ja tukea myös Mustin ja Mirrin ammattitaitoisilta koirankouluttajilta!

Stressin ja pelkotilojen tukihoitotuotteet löydät täältä.